Missä määrin runous voi olla muuta kuin omaelämänkerrallista, siinäpä kysymys, varsinkin Seamus Heaneyn runojen kohdalla, kun kirjaston metatiedoissakin on mainittu elämänkerrallisuus teoksen avainsanana: Soran ääniä - Seamus Heaneyn runoja (WSOY, 2007; suom. Jyrki Vainonen; ISBN 978-951-0-32293-2).
Ja sitten on vielä se, että kun runoja käännetään suomeksi, on se oikeastaan sama kuin kirjoittaa runo uusiksi, joten on kysyttävä miten Vainonen on onnistunut työssään.
Ja kyllä on onnistunut sekä runoilija ja kääntäjä, kiteyttämään sekä elämän että oman kerrallisuutensa, näissä runoissa jotka ovat pieniä kristallisoituneita hetkiä, pimeää ja kirkasta vyyhtinä jota kelpaa pohdiskella.
Tekstit
he’s right
8 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti