tiistai 26. maaliskuuta 2013

Astride a Pink Horse

Robert Greer tarjoilee kovaksikeitetyn jännärin, jossa jäljitetään terroristeja ja samaan aikaan näyttää siltä, että yhdysvaltalaisissa tiedusteluorganisaatioissa on jotain mätää: Astride a Pink Horse (North Atlantic Books, 2012; ISBN 978-1583943694).


Luin romaanin e-kirjana, ja vaikka lukeminen pääosin onnistui ihan hyvin, taitto ei kaikilta osin ollut kunnossa, sillä romaanin kappaleet olivat peräperää ja siirtyminen kohtauksesta toiseen takkuili. Oletan että painetussa tekstissä on käytetetty pidempää kappaleväliä osoittamaan siirtymiä.

Hauskaa oli huomata, miten Greer esitti lähes jokaisen "hyvisten" puolella olevan stereotyyppiseen tapaan, niin että jokaisella oli jonkinlainen urheilutausta: 'Wyoming Platte County sheriff Art Bosack, a onetime pro-rodeo saddle bronco rider who occasionally still rode his horse out on Criminal investigations, arrived to begin his investigation into what would become known as "the Tango-ll murder" not on a horse but in a hail-damaged Ford pickup badly in need of new tires.'

Tarinan keskiössä on ydintekniikka, tarkemmin sanoen likainen pommi, jonka räjäyttämistä ollaan valmistelemassa jossain päin Amerikkaa. Sinänsä mielenkiintoinen oli ajatus lääketieteellisen tekniikan käytöstä terroriteossa, tosin oman käsitykseni mukaan tämä ei ole oikein uskottava uhkakuva, vaikka jännäriin kyllä sopiikin: "The Indian government ultimately traced the source of that radiation to a megavoltage radiation therapy machine that had been discarded by an Indian hospital with the cobalt-6O source still inside the machine's cancer treatment head. It was then that he knew he'd found a new cobalt-6O source."

Jos oikein ymmärsin, teos on osa sarjaa jossa samat hahmot selvittelevät rikoksia. Mitenkään houkuttelevalta Greerin tuotanto ei tämän romaanin perusteella vaikuttanut, tusinajännäri tässä on kyseessä.

2 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Kuinka e-kirjoissa käy silmien ja keskittymisen suhteen? Vaikka teen päivät töitä tietokoneella ja olen muutenkin tottunut istumaan ruudun ääressä hyviä aikoja, niin jotenkin vierastan vielä ajatusta, että lukisin kirjaa näytöltä. Vaikuttaako tämä muuten lukukokemukseen? Pahoittelut, kun kommentti ei liity suoraan kyseiseen kirjaan.

Juha Haataja kirjoitti...

Relevantti kysymys. Itselläni on kahtiajakoisia kokemuksia e-kirjoista. Joskus olen lukenut useita kirjoja lähes putkeen läppärin ruudulta, mutta sitten olen taas väsähtänyt enkä pitkiin aikoihin ole e-kirjoihin tarttunut. Mitään syvällisempää kirjallisuutta en e-kirjoina kylläkään ole tullut lukeneeksi, kirjaa on vain niin paljon mukavampi lukea.