Tähdet kuin tomua

Isaac Asimovin varhaisteos Tähdet kuin tomua (Kustannus Jalava, 2011; suom. Matti Rosvall) tuntuu kovin tutulta - tässä on aistivinaan Säätiö-trilogian tunnelmia, vaikka tällä tarinalla ei suoraan sen kanssa olekaan tekemistä. Tässä kirjassa linnunrataa hallitsee Tyrannian valtakunta, ja päähenkilö joutuu keskelle salajuonta jossa yritetään tehdä vallankaappausta - tai saada vallankaappaus kukistettua.

Toisaalta tuntuu siltä, että tämä kirja on vähän kuin välityö; siinä on Asimovia sekä hyvässä että pahassa: mielenkiintoisia ajatuksia avaruusmatkailuun ja tulevaisuuden tekniikkaan liittyen mutta samalla myös lähes paperinohuita ihmishahmoja, joiden kohtalo ei hirveästi saa lukemisesta kiinnostumaan.

Ja lukeminen jäikin kesken noin teoksen puolivälissä - tosin vilkaisin lopusta vielä loppuratkaisun.

Itse asiassa tämä kirja on dekkari, avaruuteen siirrettynä, ja päähenkilö poukkoillee samalla tavalla planeetalta toiselle kuin jossain dekkarissa mennään ovelta ovelle tai korttelista toiseen. Kuka puhuu totta, ja mitä itse kukin yrittää saada aikaan?

Tai yhtä lailla kirjassa voi nähdä kylmän sodan ajan agenttitarinan, ja eräät juonen käänteet tukevat hyvinkin tämmöistä tulkintaa. (Teos ilmestyi alunperin vuonna 1951.)

Asimovista kiinnostuneille tämä on kelpo tuttavuus, ja ehkä myös niille jotka haluavat palata tieteiskirjallisuuteen reilun puolen vuosisadan taakse.