Tuhosiko vaalirahasotku julkisen vallan luontevan yhteydenpidon yrityksiin?

Ari Rahkonen Microsoftilta toteaa Kauppalehden haastattelussa: "Vaalirahasotku on kurja juttu, joka on heikentänyt yhteydenpitoa virkamiesten ja poliitikkojen kanssa. Päättäjät ovat nykyään hyvin varovaisia ja pelkäävät leimautumista esimerkiksi meidän kanssa toimiessaan, koska olemme iso ja näkyvä toimija."

Rahkosen mukaan Suomi on jäämässä junasta, koska yhteistyötä Microsoftin kanssa pelätään. Näkyvä IT-alan jätti saa virkamiehet ja poliitikot pelkäämään leimautumista - yhteiset lounaat ja tutustumisretket ovat mennyttä aikaa.

Tässä on syytä miettiä myös Microsoftin julkisuuskuvaa erikseen, ei pelkästään osana suomalaista vaalirahoitussotkua. Microsoftin on vuosien ajan todettu käyttävän markkina-asemaansa väärin. Kilpailijat pyritään nististämään tai ainakin pitämään pois niiltä markkinoilta jotka Microsoftia kiinnostavat. Ehkä tässä on osasyy siihen miksi yhtiöön halutaan pitää jonkinlaista hajurakoa.

Toinen aiheeseen liittyvä juttu on sitten se, että Suomessa on Yrjö Bensonin johdolla julistauduttu avoimuuden - avointen tietojärjestelmien ja avointen toimintamallien - kannattajaksi ja tästä näkökulmasta Microsoftin ratkaisut - Rahkosen mainostamat "innovaatiot" - eivät juuri vakuuta.

Asiaa sivuaa uutinen, jonka mukaan Tieto Oy liittyy Red Hat -yhtiön kumppanuusohjelmaan, siis panostaa vahvasti avoimen lähdekoodin ratkaisujen tarjoamiseen. Perinteisestihän tämän kaltaiset IT-yhtiöt ovat asemoituneet elämään Microsoftin ekosysteemissä, nyt näyttää elämää olevan paljon muuallakin.

Jotenkin aihepiiriin liittynee myös se, että Google haluaa eroon Windowsista, muun muassa jatkuvien tietoturvaongelmien vuoksi.

Osataanko tietotekniikkaa ostaa?

Pohdiskelin aiemmin osaamisen ja ymmärryksen puutteita yhä monimutkaistuvassa maailmassa. Erityisen haastava tilanne on syntynyt julkisen IT-kehittämisen alueelle, jossa valtion ja kuntien puolella on hyvin vähän osaamista IT-järjestelmien suunnittelemisesta ja ostamisesta.

Tietoviikossa oli 19.2.2010 usean sivun juttu aiheesta, haastateltavana oli Antti Holmroos. Hän toimi aiemmin KuntaIT:n johtajana mutta siirtyi sitten IBM:lle. Holmroosin mukaan "tietohallintoasioita pitää myös tehdä eikä vain hallinnoida".

Julkishallinnon it-hankkeiden vaikutus on jäänyt mitättömäksi. Järjestelmät ovat monoliittisia ja toimittajariippuvuus on suurta. Eikä kukaan huolehdi siitä, että tulokset jostain hankkeesta tulisivat kaikkien käyttöön.

* * *

Professori Lawrence Lessig nosti 1990-luvulla esille käsitteen "code is law" ("ohjelmakoodi on lakitekstiä"), pyrkien korostamaan tietoteknisten ratkaisujen yhteiskunnallista merkitystä. Ei ole samantekevää miten tietojärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan. Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla isoja vaikutuksia.

Kun suunnitellaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tietojärjestelmiä, ajattelua ei saa ulkoistaa vaan on tiedettävä mitä halutaan, niin että löytyy kyky viedä tarpeiden määrittely kooditasolle asti. Muuten saadaan jotain muuta kuin halutaan. Koodilla on taipumus muuttaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria, mahdollisesti ei-toivottuun suuntaan.

Malliesimerkki tähän liittyvästä haasteesta löytyy Suomen terveydenhoitojärjestelmän tietotekniikan uudistamisesta (joka tuntuu takkuilevan takkuilemistaan). Ymmärtävätkö tämän alueen toimijat syvällisesti millaista uudistusta ollaan tekemässä? Ja osataanko tarpeet määritellä kyllin selvästi että asiat tulevat toteutetuksi halutulla tavalla?

Tässä voi käydä niin, että luodaan järjestelmä jota vain harvat kykenevät hyödyntämään, joka sulkee pois monia olennaisia toimijoita ja joka on täysin riippuvainen yksittäisten kaupallisten firmojen hallinnoimasta osaamisesta.

* * *

IT-palveluiden ostajan ammattitaidon on syytä olla huippua, jotta pystyy pitämään puolensa ja saamaan sitä mitä tarvitsee. Ikävä kyllä tämä ei nykyään yleensä toteudu. Valtion toimijat saavat pärjätä omillaan IT-arkkitehtuuria koskevien vaatimusten ja tilannetta hyödyntävien IT-yritysten ristitulessa.

Avoimien standardien käytännön toimivuus on suuri ongelma. Kaikki puhuvat avoimuudesta, mutta avoimuus ilman ostajan omaa osaamista on tyhjää retoriikkaa. Jos avoimesta yhteensopivuudesta ei huolehdita kaikilla tasoilla ylätason IT-arkkitehtuurista käytännön tietojärjestelmien hankintaan asiakkaan ehdoilla, ei tilanne kehity parempaan suuntaan.

Tuloksena on entisen kaltaisia yhteensopimattomia IT-saarekkeita, joista on huomauteltu Valtiontalouden tarkastusvirastoa myöten.

Toimivaa tietotekniikkaa 10-20 vuoden kuluttua?

Miksi tietotekniikka on niin paljon hankalampaa kuin reaalimaailma?

Kun nykyään suunnitellaan tehdaslaitoksia, asiakkaalle toimitetaan sekä fyysinen että virtuaalinen laitos. Tietotekniikalla toteutettua virtuaalista laitosta käytetään tuotannon, kunnossapidon ja kehittämisen välineenä.

Vaikka toisin voisi kuvitella, fyysisen laitoksen rakentaminen on helpompaa kuin virtuaalisen. Rakennusten ja koneiden maailmassa asiat on standardoitu. Riittää käyttää valmiita komponentteja ja prosesseja - ja asiat hoituvat.

Tietotekniikan maailmassa on toisin. Standardeja kyllä on, mutta ne ovat usein kypsymättömiä ja keskenään ristiriitaisia.

* * *

Otetaanpa esimerkki. ISO 15926 -standardi pyrkii auttamaan prosessiteollisuutta integroimaan ja jakamaan dataa eri tietokonejärjestelmien välillä.

Käytännön ongelmia kuitenkin riittää. Tyypillisessä laitostoimituksessa on kymmeniä tai satoja eri toimijoita ja alihankkijoita, joista kullakin on omat käsityksensä siitä miten tietojärjestelmät määritellään ja toimivat.

Ongelmia syntyy jo peruskäsitteiden määrittelystä, esimerkiksi siitä mitä "paine" tarkoittaa (maksimi, keskimääräinen, miten mitattuna jne.).

Alan toimijat ovat sitä mieltä, että voi kestää vielä 10-20 vuotta ennen kuin tietotekniikan standardointi alkaa purra ja järjestelmiä voidaan toteuttaa ja kehittää kestävältä pohjalta. Kunhan aluksi päästäisiin ensin edes määrittelemään peruskäsitteistö ja niiden keskinäiset suhteet.

* * *

Sama tietotekniikan ongelma putkahtaa esille valtionhallinnossa, jossa on lanseerattu kokonaisarkkitehtuurin käsite. Taustalla on aiheellinen huoli julkishallinnon tietoteknisten ratkaisujen kestävyydestä ja tehokkuudesta.

Erityisen olennainen on huoli yhteentoimivuudesta, jonka ei voi sanoa oleva hyvällä tolalla. Vain kehittämällä toistensa kanssa yhteensopivia ratkaisuja voi valtionhallinnon tietotekniikan katsoa olevan kestävällä pohjalla.

* * *

Kuten teollisuudessa saadut kokemukset antavat ymmärtää, tietotekniikan yhteentoimivuus on kaikkea muuta kuin helppoa. Tuloksien saavuttamiseen voi mennä 10-20 vuotta. Ymmärretäänkö asian haastavuus?