Joe Kubert: Yossel - 19. huhtikuuta 1943

Joe Kubert kertoo elämästä ja vastarinnasta Varsovan ghetossa 1940-luvulla, toisen maailmansodan pahuudesta, ja myös ihmisen kyvystä selvitä mahdottomasta: Yossel - 19. huhtikuuta 1943 (RW, 2015; suom. Antti Poussa; ISBN 978-88-68737-97-9).



Sarjakuva on hyytävä kuvaus natsien rakentaman koneiston tuottamasta tuhosta, ihmisten käsittämättömästä pahuudesta. Sarjakuva on samalla ylistys ihmisen kyvylle selvitä mielettömässä maailmassa, jossa kaikki toivo on menetetty.

Varsovan kansannousua ei koskaan sovi unohtaa. Tämä kertomisen tapa, jossa luonnosmaisten piirrosten avulla ikään kuin annetaan kasvot pahuudelle - ja yhtä lailla hyvyydelle - on kertakaikkisen upeaa kaikessa karuudessaan ja kauheudessaan.

Eikä sovi unohtaa että tämä sarjakuvassa kasvot saava pahuus on meillä jatkuvasti kolkuttamassa, oven takana.

Pulitzer-palkinnon voittaneen graafisen menestysromaani Mausin perinteitä kunnioittava Yossel on mieltäylentävä kertomus ihmisen uskosta ja rohkeudesta Varsovan getossa toisen maailmansodan aikaan. Teoksen tekijä on sarjakuvan legendoihin kuuluva Joe Kubert.

Hänen nimensä on Yossel. Johonkin toiseen aikaan jossakin toisessa paikassa tästä 15-vuotiaasta pojasta olisi voinut tulla suuri taiteilija. Mutta natsien miehittämässä Puolassa toisen maailmansodan pyörteissä juutalainen Yossel on untermensch ja siksi vailla oikeuksia - ja tulevaisuutta. Natsien takavarikoidessa hänen kotinsa ja pakottaessa hänen perheensä muuttamaan Varsovan geton täyteen sullottuihin kerrostaloihin Yosselin taiteellisia lahjoja uhkaa kehtokuolema. Sen sijaan hänen perheensä hirvittävät kärsimykset, geton kammottavat olosuhteet ja yhä barbaarisemmaksi käyvä kohtelu inspiroivat häntä.

Yossel: 19. huhtikuuta 1943 on hänen tarinansa, joka on kerrottu hänen luonnostensa avulla. Se on kiehtova tarina yhä hirvittävämmistä kauhuista kertojana taitelija, jonka sielu pakottaa hänet todistamaan tapahtumia taiteensa kautta. Tarina on myös mieltäylentävä. Se näyttää lukijalle, miten ihmiset, joilta on otettu pois kaikki, nousevat olemassaolonsa kauhusta ja nöyryytyksestä piittaamatta ihmisyytensä ja uhmansa viimeisenä osoituksena kapinaan sortajiaan vastaan, aloittaen vuoden 1943 kansannousun Varsovan getossa. Mustavalkoinen.

Will Eisner: Spirit

Koko ajan törmään siihen, miten vähän sarjakuvista ja sarjakuvakerronnan historiasta tiedän. Tämä kirja tarjoilee Will Eisnerin klassisia Spirit-sarjakuvia, tyylilajina kovaksikeitetty rikoskirjallisuus, mutta mukana on ripaus huumoriakin: Spirit (Egmont, 2008; suom. Antti Poussa; ISBN 978-952-233-065-9). Esipuheen on kirjoittanut Neil Gaiman.



Jokainen kirjan tarinoista koostuu määrämittaisesta kertomuksesta, mutta tyylilajit vaihtelevat suuresti, samoin kertomisen tapa. Päähenkilö on naamioitu sankari, Spirit, joka selvittää rikoksia, mutta Eisner käyttää tilaisuutta hyväkseen ja sekoittaa tarinoihin monia erilaisia kerronnan tyylilajeja.



Spirit-sarjakuvat vaikuttivat myöhempien sarjakuvataiteilijoiden kerrontaan, ja vaikka ajan patinaa on runsaasti näissä tarinoissa nähtävissä, hyvin ne ovat kestäneet aikaa, vaikka ensimmäisen Spirit-tarinan ilmestymisestä on kulunut jo 75 vuotta.

Scott Snyder: Amerikan vampyyri 2

Eikö vampyyriaiheisia sarjakuvia ole jo ilmestynyt tarpeeksi? No, ei tämä Scott Snyderin kirjoittama tarina nyt ihan vailla omaperäisyyttä ole, mutta samalla tavalla tämä ei puraissut kuin kirjasarjan ensimmäinen osa: Amerikan vampyyri 2 (Egmont, 2012; suom. Antti Poussa; ISBN 978-952-233-576-0). Kuvituksen ovat tehneet Rafael Albuquerque ja Mateus Santolounco.



Tarinassa selvitellään tapahtumia vuonna 1936 Las Vegasissa, jossa liittovaltion poliisit - ja heidän rekrytoimansa "hyvät" vampyyrit - yrittävät saada selvää kaupunkia vainoavasta väkivallantekojen sarjasta. Samalla palataan kirjasarjan edellisen osan tapahtumiin ja vieläkin kauemmas, siihen mistä Amerikan vampyyrit oikein saivat alkunsa.