Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha Ahokas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha Ahokas. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Tony Parsons: Mies ja poika

Tony Parsons kertoo miehestä, jolla tuntuu olevan kaikki hyvin - työpaikka, avioliitto, lapsi - mutta joka menettää kaiken, omasta syystään: Mies ja poika (Like, 2011; suom. Juha Ahokas; ISBN 978-952-01-0682-9).



Parsons kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti, teksti vetää mukanaan. Tosin suomennoksessa jotain englantilaisen yhteiskunnan vivahteista häviää, vaikka hyvää työtä teksti onkin.

Kirja toi tyyliltään mieleen naisille suunnatut chick lit -teokset, sillä tavalla muutettuna että naisnäkökulman sijasta katsotaan asioita miehen silmin. Kun selvittelin teoksen taustoja kävi ilmi, että tälle kirjallisuuden tyylilajille on nimikin, man lit, ja että Parsons on sen menestyksekkäimpiä edustajia.

Teos voitti vuonna 2000 British Book Awards -palkinnon, ja romaanilla on kaksi jatko-osaa: Mies ja vaimo ja Pojista miehiä. Siinä määrin tiukasti romaani koukutti, että pistin oitis kummatkin romaanit kirjastosta varaukseen, ja näiden lisäksi myös romaanin Onnen kiertotie. Ei voi mitään, täytyy lukea lisää.



Lontoolainen tv-tuottaja Harry Silver on tyytyväinen: hänellä on kaunis vaimo, kiva pikkupoika ja hyvä työ. Eräänä yönä Harry etsii nuoruuttaan toisen naisen vuoteesta ja kuvio romahtaa. Gina-vaimo lähtee maapallon toiselle puolelle. Pian Harry menettää työnsä. Hän jää kaksin pienen poikansa kanssa, ja kuten miljoonat naiset ennen häntä, hän saa huomata, että perheen ja työelämän yhdistäminen ei ole ollenkaan helppoa.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

James Lee Burke: Syvän etelän blues

James Lee Burke kirjoittaa Yhdysvaltojen eteläosiin sijoittuvia kovaotteisia jännäreitä, ja tätä teosta on kovasti kehuttu: Syvän etelän blues (Like, 2004; suom. Juha Ahokas; ISBN 952-471-318-7).



Teoksen päähenkilö on poliisi Dave Robicheaux, ex-alkoholisti joka on nyttemmin joutunut kipulääkkeiden koukkuun. Robicheaux selvittelee kahta murhaa, joista molemmista syytetään lahjakasta blues-muusikkoa, mutta Robicheaux uskoo muusikon olevan viaton.

Tarina vetää eteenpäin varsin mallikkaasti, mutta kun mukaan alkaa tulla fantasiaan viittaavia elementtejä, suorastaan yliluonnollisia olentoja, alkoi tuntua siltä että tämä paketti ei pysy kasassa. Ajattelin aluksi jatkaa näiden dekkarien lukemista, mutta taisi riittää ainakin tältä erää.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Matthew Hall: Murskaamisen taito

Matthew Hall kertoo tarinan jonka epäsuhtaisena sankariparina on nerokas psykopaatti ja tätä hoitanut sairaanhoitaja, jotka kietoutuvat ihmisryöstön, pommiräjähdysten ja monenlaisen sabotaasin epänormaaliin maailmaan: Murskaamisen taito (Like, 1998; suom. Juha Ahokas; ISBN 951-578-537-5).



Ilmeisesti Hall pyrkii kirjassaan kyseenalaistamaan oikean ja väärän, pohtien kysymystä siitä milloin kosto on oikeutettu, ja voiko kerran tehtyä vääryyttä myöhemmin korjata. Tarina oli yllättävä, mutta ehkä hiukan liiankin sujuvasti rakennettu, niin että sattumat turhankin avuliaasti kuljettivat juonta eteenpäin.

Puolivälissä kirjaa olin jo jättää lukemisen kesken, mutta kirjan loppupuolella taas kiinnostuin tarinasta uudelleen, kun Hall löysi siihen ryhtiä ja merkitystä. Ei tämä huono jännäri loppujen lopuksi ollutkaan.