Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ilkka Remes. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ilkka Remes. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. maaliskuuta 2017

Ilkka Remes: Kiirastuli

Olen parin vuoden välein tarttunut romaaneihin joita Ilkka Remes syöttää bestseller-listoille, ja joka kerta on tullut mieleen että olkoon nyt sitten viimeinen kerta. Mutta tuli tämäkin sitten luettua: Kiirastuli (WSOY, 2016; ISBN 978-951-0-42007-2).



Romaani on ilmeisesti osa sarjaa, jossa on kaksi aiempaa osaa. Tätä kirjaa on ilmeisesti markkinoitu trilogian päätösosanakin, mutta niin ei ole sillä tarina jää kesken ja kirjailija lupaa sille jatkoa.

Remes ei ole ihmisten kuvaajana uskottava, mutta asiatekstiä hän osaa kirjoittaa pääosin sujuvasti, peitoten esimerkiksi Dan Brownin, mikä ei kylläkään ole kovin haastava tehtävä. Paikka paikoin romaani tuntui enemmänkin (fiktiiviseltä) tietokirjalta kuin kaunokirjalliselta tuotokselta. Loppuun asti kirja tuli kuitenkin luettua, tekstissä paikka paikoin eteenpäin hyppien. Saas nyt nähdä perunko päätökseni ja vielä kerran palaan Remes-kirjojen pariin.

Romaanin nimessä jäi mietityttämään onko yhtymäkohta Yrjö Jylhän Kiirastuli-teokseen sattumaa vai tarkoituksellista.



Kuinka tolkun ihmisistä tulee kahtiajakautunut kansa, joka kääntyy toisiaan vastaan kunnes idästä koittaa todellinen tuomiopäivän aamu. Pakolaisvyöry kiskaisee Suomen suuren maailman melskeisiin. Samaan aikaan paine Moskovasta kasvaa ennen kokemattomiin mittoihin. Suomi ajautuu itsenäisyytensä ajan vaikeimpien valintojen eteen. Pelastukseksi tarkoitettu valtiojohdon raju päätös repäisee kuitenkin railon kansalaisten välille. Rintamalinjat eivät kulje rajoilla, vaan suomalaisten välissä. Toisen turva onkin toiselle kahle, yhden vapaus merkitseekin toiselle alistumista.Mutta vihapuhe ja someraivo hautautuvat pakokauhuun, kun Kreml turvautuu järeimpään aseeseensa. 1300 kilometriä leveä muuri avautuukin portiksi. Taistelu itsenäisyydestä muuttuu kamppailuksi olemassaolosta.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Teräsleijona

Ilkka Remes tehtailee jännäreitä, ja niitä myös luetaan, mistä esimerkkinä Teräsleijona (WSOY, 2011; ISBN 978-951-0-38419-0). Kirjasta oli Helmet-järjestelmässä tätä arviota kirjoittaessani 48 varausta ja kirjoja oli tarjolla peräti 244 kappaletta.

Menestyskirjailija, se Remes on. Ja menestysreseptiä tässäkin taas varioidaan, ajankohtaisten teemojen pohjalta. Juonen ytimessä on lapsen huoltajuudesta käyty kiista, johon sotketaan Suomen ja Venäjän välistä politikointia sekä kummallista liiketoimintaa jossa tuntuu olevan jotain pielessä.

No, tästä kasautuu ajan mittaan sellainen juonittelujen kokonaisuus, että millään ei enää tunnu olevan mitään rajaa, sopassa on salaliittoja, isänmaallisia ääriliikkeitä, ammattisotilaita ja niin edelleen.

Kyllä, luin kirjan alusta loppuun. Ja kyllä, en lukenut läheskään kaikkea, ehkä puolet tai kolmasosan tekstistä. Remes on ammattikirjoittaja, ja osaa sen mitä menestyskirjailijalta edellytetään: tiukka juoni, koko ajan tihenevä jännitys ja paljastus paljastuksen perään.

Mutta kaavamaisuudesta Remes ei irti pääse.