Taneli Eskola: Rajanylityksiä - ajan ja paikan vuoropuhelu suomalaisessa maisemavalokuvauksessa

Taneli Eskolan tekstit rytmittävät tätä kiinnostavaa katsausta suomalaiseen maisemavalokuvaukseen, maiden rajat ja aikakaudet ylittäen: Rajanylityksiä - ajan ja paikan vuoropuhelu suomalaisessa maisemavalokuvauksessa (Musta taide, 2005; ISBN 952-9851-66-9). Teoksen englanninkielinen nimi on Boundary crossings - temporal dialogues in Finnish landscape photography.



Tiedemies ja tutkimusmatkailija J.G. Granö oli taitava valokuvaaja, ja hänen kuvansa tuovat nykyajan valokuvaajien tuotantoon mielenkiintoista historiallista perspektiiviä. Alla oleva Granön valokuva vuodelta 1916 kuvaa Venäjän Altaita, ja melkoisen jylhä on tämä maisema, ja mainiosti teksti myös kertoo miltä tuntuu vaeltaa tässä ympäristössä, mitenkään helppoa se ei ole.



Näin Granö kuvaa tuntojaan Altai-teoksessa, jota kirjassa lainataan:

Niin kuin yksi ainoa päivä, niin vuodet ovat ohitseni vierineet. Mitä katkeraa olen niiden aikana kärsinyt, mitä makeaa maistanut, mitä kyynelin, mitä ilolla vastaanottanut, — kaikki on soljunut kuin veden mukana pois ja näkyvistäni häipynyt. Ainoastaan muisto on vahajäjennöksen tavoin jäänyt sydämeeni.

Lainasin teoksen kirjastosta oikeastaan Pentti Sammallahden valokuvien takia, mutta eivät Granön, Jorma Purasen ja Taneli Eskolan valokuvat nekään jättäneet kylmäksi. On epäilemättä niin että kaikkien näiden neljän valokuvaajan tuotantoon on perehdyttävä jatkossa tarkemmin.

Sinisten maisemien mies - J.G. Granön tutkijantie 1882-1956

Allan Tiitta kertoo kiehtovan elämäntarinan: Sinisten maisemien mies - J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 (SKS, 2011; ISBN 9789522222923). Kirja kertoo maantieteestä, joka oli kehittymässä itsenäiseksi tieteeksi, ja samalla se kertoo niin Suomen historiasta kuin Granöstä tutkijana ja yksityishenkilönä.

Kirjan takakannessa kuvataan teosta näin: "Granö oli Siperiaa ja Altai-vuoristoa kierrellyt tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja valokuvaaja, yliopisto-opettaja, maanpinnanmuotojen ja maisemien tutkija, maisematieteen teorian kehittäjä ja tärkeä kansallinen vaikuttaja."

Kirja on kaikkea tätä, ja sen lisäksi myös erinomainen kuvaus tieteellisestä tutkimusmenetelmästä, joka ei ole todellisuudessa ollenkaan niin suoraviivainen kuin jälkikäteen joskus on kuviteltavissa. Tiitta kuvaa esimerkillisesti myös sivupolkuja ja harharetkiä sekä monenlaisia vastoinkäymisiä joita tutkimukseen liittyy.

Itseäni kiehtoi kirjassa aivan erityisesti sen valokuvat, ja niissä Granö oli mestari. Tiitta kirjoittaa: "Hänen valokuvansa olivat kansainvälistä tasoa, mutta oliko hän ottanut ne tutkijana vai taiteilijana. [...] Ehkä luontevinta on pitää häntä maiseman mestarina, jonka työskentelyssä taiteellinen näkemys limittyi saumattomasti tutkimuksellisiin tavoitteisiin."

Siis: sekä tutkija että taitelija; taiteilija ja tutkija. Jo tämä on syy perehtyä siihen, millainen oli Granön elämä.