Jane Stanton Hitchcock: Vaarallisia naisia

Jane Stanton Hitchcock tarjoaa viihteellisen jännistysromaanin rikkaiden ihmisten seurapiirien juonitteluista: Vaarallisia naisia (Tammi, 2007; suom. Päivi Lankinen; ISBN 978-951-31-3780-9).



Jaksoin lukea romaania parikymmentä sivua kunnes oli pakko lopettaa. Romaanissa kuvatut ihmiset olivat siinä määrin paperisia ja sietämättömiä ettei sympatiaa herunut edes kirjailijan ajoittaiselle yritykselle saada tarinalleen jonkinlaista tolkkua.

Seurapiirimurhia-romaanista tuttu Jo Slater on palannut yläluokkaisen seuraelämän huipulle, nyt varakkaana leskirouvana. Ystäväperheen tyttären häät vievät Jon Barbadokselle, missä hän virittelee romanssia tyylikkään brittiaristokraatin kanssa. Tunnelma muuttuu kuitenkin yllättäen suorastaan skandaalinkäryiseksi, kun Jon vanha ystävä Russell Cole, suunnattoman rikas taiteen keräilijä, katoaa jahdiltaan. Jo epäilee vahvasti, että niin kutsutussa onnettomuudessa on jotain mätää ja että siihen on sotkeutunut Colen viimeisin vaimo, nuori italialainen Carla.

Manhattanin seurapiireissä Carla jatkaa sosiaalista kipuamistaan hämmästyttävän nopeasti ja häikäilemättömästi. Piireihin pongahtaa myös Jon menneisyydestä tuttu hahmo, joka pyrkii kampittamaan Jon. Juonittelun ja manipulaation saralla Jon kanssa ei kuitenkaan kannata ryhtyä kilpasille. Se voi olla suorastaan vaarallista.

Vaarallisia naisia on hauska, yllätyksellinen ja nopeatempoinen romaani murhasta, kostosta ja seurapiirielämän kiemuroista.

Jane Stanton Hitchcock: Kohtalokas ystävyys

Jane Stanton Hitchcock tarjoilee lukijalle rikostarinan, joka melkein ei tunnu rikostarinalta laisinkaan, ja voi tähän romaaniin myös chick lit -määreen liittää. Mutta ihan mahdottoman huono tämä jännäri ei ollut, vaikkakin melko ennustettavasti tapahtumat etenevät: Kohtalokas ystävyys (Tammi, 2010; ISBN 978-951-31-5142-3 (sid.)



Ehkä parasta kirjassa on parivaljakko Revenin ja Violetin ystävyyden kuvaus, sillä tämä kaksikko on toisaalta kotonaan Washingtonin huippuseurapiireissä, mutta toisaalta jollain nyrjähtäneellä tavalla myös ulkona tästä jetset-maailmasta, ei ihan vakavissaan elämässä yläluokkaista elämää.

Lainaanpa tähän teoksen esittelytekstiä:

Reven Lynch on antiikkikauppias ja sisustussuunnittelija, joka asuu vauraalla asuinalueella Washingtonissa. Ystävättärensä Violet Boltonin ansiosta hän pääsee usein mukaan raharikkaiden kekkereille ja on hyvin perillä yhteiskunnan kerman keskinäisistä draamoista. Kun Washingtonissa murhataan jo neljäs menestynyt, nuori nainen, Revenin liikkeeseen ilmaantuu tapauksia tutkiva etsivä Gunner. Näin Reven päätyy informantiksi Gunnerille, jolle hienostopiirien elämänmeno on vierasta. Gunner epäilee, että murhaaja on joku Washingtonin isoista kihoista, mikä on Revenin mielestä täysin uskottavaa. Onhan Washington vallan ja kunnianhimon pääkaupunki, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Monenlaista juoruilua ja juonittelua on luvassa, kun tarina pääsee vauhtiin, ja rutiininomainen murhamysteeri on oikeastaan sivuseikka kahden päähenkilön tarinassa, jossa ei lopulta siitäkään yllätyksiä puutu. Onko kukaan lopulta sellainen kuin päältä päin näyttää?

Jane Stanton Hitchcock: Silmänlumetta

Jane Stanton Hitchcock mainittiin chick lit -genren yhteydessä, ja niinpä jatkoin tähän kirjallisuudenlajiin perehtymistä: Silmänlumetta (Tammi, 2005; suom. Marke Ahonen; ISBN 951-31-3213-7).



Kirja ei ole niinkään perinteinen dekkari vaan psykologinen jännityskertomus, jossa tunnelmalla on keskeinen osa. Päähenkilö on maalari, joka luo sisustustarkoituksiin visuaalisia illuusioita. Tai ehkäpä tässä on parempi lainata teoksen esittelytekstiä:

Faith Cromwellilla, kohta nelikymppisellä vanhallapiialla, on kiehtova ammatti: hän on trompe l'oeil -maalari, joka tekee erehdyttävän elävän näköisiä maalauksia etupäässä sisustuselementeiksi. Nyt hän on saanut kaikkien aikojen tilauksen: rikas longislandilainen leskirouva on pyytänyt häntä koristamaan talonsa kuuluisan tanssiaissalin seinämaalauksin. Faithin työtä varjostaa kuitenkin talon tyttären kymmenen vuotta aiemmin tapahtunut raaka murha. Mielenrauhansa säilyttääkseen hän ryhtyy selvittämään rikosta. Selvitystyö tuo mukanaan romanssinkin, mutta lopulta Faith saa huomata joutuneensa marionetiksi toisten suunnittelemaan juoneen.

Kirjassa on jonkin verran ristiriitaisuuksia päähenkilön taustan ja hänen käyttäytymisensä suhteen. Tällaista olen toisaalta oppinut odottamaan chick lit -genrestä, sillä uskottavuus ei ole tyylilajissa mikään erityinen välttämättömyys. Jännärinä teos toimii kohtalaisen hyvin, vaikkakin lupaa enemmän kuin lopulta sitten antaa. Ei hassumpi romaani, ja kirjailijan esikoisteoksena vakuuttava suoritus.