Pekka Isotalus, Jari Jussila ja Janne Matikainen: Twitter viestintänä - ilmiöt ja verkostot

Pekka Isotalus, Jari Jussila ja Janne Matikainen ovat toimittaneet kirjan Twitterin käytöstä Suomessa, erityisesti siitä miten Twitter on löytänyt tiensä politiikan ja journalismin toimijoiden arkipäiväiseksi työkaluksi: Twitter viestintänä - ilmiöt ja verkostot (Vastapaino, 2018; ISBN 978-951-768-615-0).



Kirjassa on vahva tutkimuksellinen ote, mutta käytännönläheisyyttäkin piisaa, ja moni kirjassa analysoiduista Twitteriin liittyvistä tapahtumista on vielä kohtalaisen tuoreessa muistissakin. Verkostot ja niiden dynamiikka Twitterin kaltaisessa some-ympäristössä on kiehtova ja moniulotteinen tutkimuskohde, ja kirjan artikkeleista löytyy runsaasti pohdittavaa sekä Twitterin käyttäjille että yhteiskunnallisesti ilmiöistä muuten kiinnostuneille.

Twitteristä on tullut tärkeä viestintäväline monille poliitikoille, aktivisteille, toimittajille, julkkiksille ja urheilijoille. Terrori-iskujen, erilaisten katastrofien ja muiden suurten uutistapahtumien yhteydessä Twitter on nopea ja tärkeä tiedonvälittäjä. Tviiteistä leimahtaa hetkessä erilaisia somekohuja ja poliittisia kuohuja, puhutaan jopa Twitter-vallankumouksista. Twitteriä on kuvattu myös eliitin mediaksi, sillä eri alojen eliitti viestii ja verkostoituu siellä keskenään sekä luo uudenlaisia yhteenliittymiä ja valtakeskittymiä.

Twitter viestintänä arvioi suositun yhteisöpalvelun yhteiskunnallista merkitystä eri näkökulmista. Kirjassa valotetaan politiikan ja Twitterin monisyisiä suhteita, uutismedioiden muuttunutta roolia sekä organisaatioiden ja yritysten uutta viestintämaisemaa somen aikakaudella. Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva kirja Twitteristä viestinnällisenä ilmiönä ja viestinnän välineenä.

Pekka Isotalus: Mediapoliitikko

Pekka Isotalus kuvaa politiikan tekemisen murrosta, politiikan medioitumista, konkreettisten esimerkkien avulla: Mediapoliitikko (Gaudeamus, 2017; ISBN 978-952-495-417-4).



Monta tuttua politiikon ja median kohtaamista löytyy kirjasta - niin verkkosukkahousut kuin "minä juon nyt kahvia" - mutta parasta antia on luonnollisesti käytännön esimerkkeihin liittyvä analyysi siitä mitkä asiat ovat muuttumassa ja mitä poliitikolta vaaditaan median kanssa toimimisessa.

Mielenkiintoista olisi myös pohtia mitä medialta vaaditaan poliitikkojen kanssa toimimisesta näinä päivinä, kun Trumpin kaltaiset häikäilemättömät narsistiset valehtelijat pyrkivät valtaan. Ehkäpä tässä olisi oman, täydentävän teoksen paikka? Kansalaiselta joka tapauksessa vaaditaan paljon, jotta järkeviä päättelyitä pystyy tekemään politiikan kentän tapahtumista.

Median ja politiikan välillä vallitsee jatkuva kauhun tasapaino. Viestinnän jipot ja koukerot taitavalle poliitikolle media on hyvä renki, mutta kokeneenkin kehäketun ura voi tuhoutua, jos menettää otteensa julkisuuden pyörityksessä. Millaisia ominaisuuksia ja taitoja menestyvältä mediapoliitikolta vaaditaan?

Mediapoliitikko kertaa mediapelin säännöt pohtimalla tuttujen suomalaispoliitikkojen viestintää ja selvittää samalla politiikan viihteellistymistä ja henkilöitymistä. Vaikutusvaltaa hakeville se kertoo vinkkejä eri viestintäkanavien haltuunotosta ja sanattoman viestinnän nyansseista. Miksi televisioesiintymisissä ei aina kannata noudattaa oppikirjojen ohjeita? Millaisia viestinnän trendejä maailmalta on Suomeen rantautumassa? Teos myös auttaa äänestäjää tunnistamaan aidot viestit epäaidoista. Vaalien alla repäisevät otsikot ja iskevät mainoslauseet voivat viedä mennessään ja toisaalta tärkeät asiat jäädä huomiotta pelkän heikon esiintymisen vuoksi. Mediapolitiikassa kuulijan vastuu on suuri.