Jorma Terentjeffin elämänkerran on toimittanut Mika Kulju. Tämä minä-muotoon kirjoitettu tiivis muistelmakirja tarjoilee lukijalle mukavan selkeää tekstiä: Pohjoisen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff (Gummerus, 2012; ISBN 978-951-20-8288-9)
Kirja kertoo Terentjeffin perheestä ja lapsuudesta sekä monipolvisesta urasta niin tekniikan parissa kuin yrittäjänä. Samalla kirja valottaa suomalaisen elektroniikkateollisuuden kehityskulkua Saloran noususta Nokian alamäkeen.
Lapsuus oli tiukkaa Karjalan evakkoperheellä, mutta kovalla työllä tästäkin selvittiin: ”Lapsuudessani kotona oli juokseva vesi, jos joku pojista jaksoi juosta kaivon ja pirtin välissä. Vesijohto vedettiin pientilallemme vasta 1970-luvulla.”
Yliopistossa Oulussa Terentjeffillä oli monenlaisia opettajia joista oli esikuvaksi. Mainittakoon tässä professori Seppo Säynäjäkangas, sykemittareiden kehittäjä ja Polar-yhtiön perustaja sekä professori Seppo Leppävuori, joka opetti puolijohdetekniikkaa ja tutki paksukalvohybridipiirejä. Myös Eino Tienari oli mieleenpainuva matematiikan luennoilla: ”Nopeatempoisilla luennoilla oppi siirtyi liitutaululta luentomonisteeseen käymättä välillä opiskelijan aivoissa.”
Kirjassa on monenlaisia havainnollistuksia Terentjeffin tavasta toimia – ”jos tästä ei muuten selvitä, niin sitten jotenkin”. Opinnoissaan Terentjeff omaksui insinöörimäisen ajattelun, ja säätötekniikan opinnoilla oli vaikutusta: ”Legendaarinen säätötekniikan professori Boris Segerstråhle painotti sitä, että järjestelmät reagoivat aina viiveellä muutoksiin, mutta muutoksen lähdettyä liikkeelle sitä on vaikea pysäyttää. Tarvitaan tehokas takaisinkytkentä, jotta muutoksia voidaan hallita.”
Olennaiselta näyttää taito pilkkoa iso haaste sopiviin etappeihin, joita sitten yksi kerrallaan selvitään ja edetään kohti tavoitetta, olkoon se miten mahdottoman oloinen tahansa. Ja joskus on ollut kiire, kun on pitänyt esimerkiksi seuraavaan päivään mennessä suunnitella asiakkaalle uusi tuote.
Monen mutkan kautta Terentjeff päätyi JOT-yhtiön toimitusjohtajaksi hoitamaan elektroniikkateollisuuden tuotantolinjojen automatisointia. Iso hanke oli Nokian Bochumin tehtaan 18 tuotantolinjan automatisointi: ”Olimme ensimmäisiä yrityksiä, jotka pystyivät automatisoimaan kokonaisia tuotantolinjoja. Astuimme aimo askeleen kilpailijoidemme edelle. […] Tie pörssiin oli hyvin tasoitettu.”
Pörssissä JOTin kurssi lähti alkukangertelun jälkeen roimaan nousuun. Kasvuprosentit olivat huimia, mutta analyytikot vaativat aina vain enemmän. JOTin markkina-arvo oli miljardiluokkaa, ”parhaimmillaan jopa lähes 14 miljardia markkaa”, ja JOT ”porskutti Nokian vanavedessä menestyksen aallonharjalla”.
Terentjeff kertoo jonkin verran perheestään, ja myös siitä miten esimerkiksi MOT-ohjelma ahdisteli häntä juuri kun perheessä oli vakava kriisi. Mutta tämä sai perheen sisuuntumaan ja pelaamaan yhteen, ja tästäkin kriisistä selvittiin. Harrastuksiakin on, esimerkiksi laskettelu ja valokuvaus: ”Uskon vahvasti, että paras kuvani on vielä ottamatta. Kaikissa paikoissa on dokumentoitavaa, olipa se sitten hienoa luontoa, ihmisiä tai tapahtumia.”
Suuria paljastuksia tai reipasta kritiikkiä tämä kirja ei sisällä, mutta kyllä tämmöistä tekstiä ihan mielellään lueskelee.
call it madness
11 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti