sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kuoleman shakkia Shanghaissa (ja e-kirjojen lukemisesta)

Innostuin tutkimaan Helmet-järjestelmän e-kirjojen valikoimaa Ellibs-palvelun kautta. Kaikenlaista sieltä löytyykin, esimerkkinä Juha Kuikan dekkari Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010; ISBN 978-952-202-216-5).

Dekkarin kuvausteksti on hyvinkin kiinnostava, otanpa siitä lainauksen tähän:

Shanghailainen komisario Cao joutuu keskelle länsimaisten liikemiesten ylellistä elämää tutkiessaan raakaa murhaa.

Tutkinnan haasteiksi muodostuvat niin murhaajan virittämät ansat kuin omien kollegoidenkin epäilyt hänen kyvykkyydestään. Loogisella päättelyllään sekä kokemuksen mukanaan tuomalla intuitiollaan Cao jäljittää vihjeiden alkuperää. Kärsimättömälle esimiehelle taas toisi mainetta, kunhan edes joku epäillyistä pidätettäisiin murhaajana.

Kovasta painostuksesta huolimatta, periksi antamattoman rauhallisella tyylillään Cao etenee tutkinnassaan kuitenkin vääjäämättä oikeille jäljille.

Tässä klassisen salapoliisiromaanin rakennetta noudattavassa kertomuksessa yhdistyvät helppolukuisuus, nopeat käänteet, nerokas juonen rakenne sekä jännityksen säilyminen loppuun asti. Lisäksi se kuvaa kaukomaille lähetettyjen ekspatriaattiperheiden arkitodellisuutta draamoineen.

Jonkinlaista "selkokielisyyttä" tässä dekkarissa tuntuu olevan, mutta samalla myös jotensakin kulmikasta teksti on. 

Helmetin e-kirjoissa ei onnistu edes pienten tekstikatkelmien kopiointi käsin, mutta sentään tulostus näytti onnistuvan (max 10 sivua). Tulostus tapahtuu bittikarttojen kautta, mutta tulostustiedoston talteen ottamalla ja OCR-ohjelmistoa käyttämällä (tekstintunnistus) voi saada takaisin tekstiversion. Tosin tämä on käytännössä (skannausvirheiden korjauksien kera) yhtä työlästä kuin käsin kopiointi.

Tässä näyte dekkarista: "Miten he olisivatkaan voineet tietää, että Johan makasi suruttoman elottomana omassa vuoteessaan talonsa toisessa kerroksessa. Sieltä hänet löysi kotiapulainen vasta illan koittaessa, kun hän alkoi ihmetellä isännän unentarpeen pituutta. Johanin kasvot olivat ruhjeiset ja sänkyvaatteet sekä tyyny veren tahrimat."

Ja vielä toinen lainaus: "Cao tiedusteli edelleen Hu:lta, oliko vieraiden joukossa ollut ketään sellaista, joka olisi käynyt talossa aiemmin. Hu ei kuitenkaan ollut asiasta aivan varma. Hän totesi, että vaikka hänen isäntänsä oli pohjimmiltaan sosiaalinen ja vieraanvarainen, hän ei jostain syystä yleensä halunnut kutsua ihmisiä kotiinsa. Nämä syntymäpäiväkutsut olivat ehdottomasti poikkeus sinä aikana, kun hän oli talossa perhettä palvellut."

Ja esimerkki siitä, miten kirjan hahmot on laitettu puhumaan: "- Tuo oli mielenkiintoinen tarina, aivan kuin kolmannen luokan salapoliisiromaanista. Mutta Teillä ei ole pienintäkään todistetta tuollaisen mielikuvituksellisen kertomuksen pohjaksi."

Kulmikasta ja kankeaa tämä teksti on, eikä hirveästi houkuttele lukemaan, varsinkin kun kirjan taitto on kovasti viimeistelemätön, omakustannemainen. Mutta ehkä tosi kovaan dekkarinälkään tämmöisenkin voisi lukaista.

Ei kommentteja: