Työstä, jousta ja jaksa - työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus

Petteri Pietikäinen on toimittanut artikkelikokoelman, jossa miellytti iskevä otsikko: Työstä, jousta ja jaksa - työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (Gaudeamus, 2011; ISBN 978-952-495-220-0).

Kirjassa puhutaan työhyvinvoinnista, työterveydesta ja työoloista, ja otetaan samalla asiantuntijavoimin kantaa muun muassa työurien pidentämisestä käytyyn keskusteluun.

Jukka Vuori kirjoittaa: ”Kun opinto- ja uraohjaus sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto toimivat yhteisin tavoittein läpi koko työiän, työelämään saadaan mukaan enemmän ihmisiä. Samalla myös lisätään työn tuottavuutta ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tämän jälkeen on helpompi keskustella eläkeiän nostamisesta, jos siihen enää on tarvettakaan.”

Työperäinen stressi ja jaksaminen näyttävät kietoutuvat sosioekonomiseen taustaan, ja mitä koulutetumpi on, sitä vähemmän ongelmia on. Tässä suhteessa näyttäisi vanhempien kannustuksella koulutuksen hankkimiseen olevan hyvinvoinnin kannalta positiivisia vaikutuksia, toteavat Taina Hintsa ja Mirka Hintsanen: ”Koulutuksen vaikutusta terveyteen ja stressin kokemiseen tulisikin korostaa vanhempien neuvonnassa, vanhemmuutta tukevia toimia kehitettäessä ja terveyskasvatuksessa.”

Tutkijat pohtivat liikunnan merkitystä hyvinvointiin, ja noteeraavat eriarvoisuuden merkityksen. Heli Valkeinen et al. kirjoittavat: ”Jos suomalaiset halutaan saada liikkumaan aktiivisemmin, on ensin syytä hyväksyä karu totuus liikunnan eriarvoisuudesta. […] Onnistunut koulutus- ja työvoimapolitiikka, syrjäytymisen ehkäiseminen ja heikommassa asemassa olevien ihmisten tukeminen ovat tärkeitä työkaluja, joiden avulla ihmisille voidaan luoda mahdollisuuksia ja osaamista tehdä elämässään terveyttä edistäviä ratkaisuja. Tämä auttaa myös eriarvoisuuden murtamisessa.”

Vaikka sinänsä teos ei mitään mullistavaa uutta lukijalle paljastakaan, tuo se hyvin esiin tutkimukseen perustuvaa tietoa hyvinvoinnista Suomessa. Ja antaa samalla ehkä eväitä myös päätöksentekoon.