Tony Hillermanin dekkareissa liikutaan navajointiaanien parissa, mikä tekee niistä jo sinällään mielenkiintoisia. Ja kaiken lisäksi Hillerman osaa vähäeleisen kerronnan taidon, näissä dekkareissa ei turhaan temppuilla erikoisefekteillä. Tämä on erinomainen esimerkki: Ajan varas (Otava, 1989; suom. Jyri Raivio; ISBN 951-1-10608-2).
Kirjassa kaksi poliisia yrittää selvittää rikoksia kukin omalla tahollaan. Eläkkeelle jäävä John Leaphorn yrittää selvittää kadonneen arkeologin tapausta, ikään kuin kuolleen vaimonsa surutyönä. Ja Jim Chee taas selvittelee varastetun kauhakuormaajan tapausta.
Kuinka ollakaan, tapaukset näyttävät kietoutuvan toisiinsa monilla eri tavoilla. Hillerman tuo esille navajojen kulttuuria mukavan vähäeleisesti, liikaa eksotiikalla temppuilematta.
Luonto on tässä dekkarissa omalta osaltaan viemässä juonta eteenpäin, samaten jännite navajojen perinteisen kulttuurin ja amerikkalaisen valtakulttuurin välillä. Voiko ylipäätään olla mahdollista, että kilpailua välttävä navajokulttuuri voisi säilyä miltään olennaiselta osaltaan äärimmäisen kilpailuhenkisen yhteiskunnan uumenissa?
Niin, ja sanottakoon vielä, että kilpailuhenkisyys on eräs juonen keskeisistä teemoista: mitä ihminen voi ollakaan valmis tekemään saadakseen haluamansa.
Tekstit
and the uncynical nature of it
6 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti