Silta suunnittelusta tutkimukseen - VATT 20 vuotta

Seija Ilmakunnas, Tuomo Heikkilä, Juha Honkatukia ja Aki Kangasharju ovat toimittaneet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen historiikin Silta suunnittelusta tutkimukseen - VATT 20 vuotta (VATT, 2010; ISBN 9789515619334). On oikeastaan aika ihmeellistä, että VATTista on tullut niin tunnettu ja niin vaikutusvaltainen tutkimuslaitos näinkin lyhyessä ajassa.

Miten tämä onnistui? Entä millaisia ovat ne kysymykset, joihin VATT pyrkii tutkimustietoa tuottamaan?

Kirjassa kuvataan kuilua päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä: ”Päätöksentekijät tarvitsevat tutkimustietoa valintojensa pohjaksi. Poliitikkojen mielestä tutkijat kuitenkin etsivät vastauksia usein vääriin ja epäolennaisiin kysymyksiin. Tutkijoiden kannalta päättäjät puolestaan hyödyntävät tutkimustuloksia liian harvoin ja valikoivasti.”

Tuossa lienee se ”markkinarako”, jota täyttämään VATT syntyi. Ja tässä tehtävässä on epäilemättä myös onnistuttu, ei VATT muuten olisi niin nopeasti saavuttanut vahvaa asemaansa.

Kirjan tekemisen taustoista toimittajat kertovat seuraavasti: ”Tartuimme historiikin kirjoittamiseen myös siksi, että valtion sektoritutkimuksen uudistaminen on ajankohtainen asia. […] Tämä aika pitää sisällään kysymyksen siitä, mikä on ollut VATTin yhteiskunnallinen tehtävä ja miten se on kyennyt siihen vastaamaan.”

Eduskunta antoi VATTille hyvin laajan tehtävän: ”… tutkimuskeskuksen tehtävät ehdotettiin kattamaan koko talouspoliittisen tutkimuksen kenttää siten, että toiminnan kohdentaminen kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti onnistuu joustavasti.”

Haaste oli suuri, sillä organisaatiossa oli alle 40 tutkijanvirkaa. Mutta tulosta saatiin aikaan: ”VATT on pieni valtion laitos, mutta kooltaan suuri suomalainen taloustutkimuslaitos, josta löytyy tarvittaessa kriittistä massaa vaativienkin asiakokonaisuuksien käsittelemiseksi.”

VATTin vahvuutena on ollut poikkihallinnollisten tutkimus- ja selvitysongelmien hoito yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka kulloisestakin asiasta ovat olleet perillä: hyvinvointipalvelut, kunta- ja aluetalous, verotus, sosiaaliturva, työmarkkinat, ympäristötalous, liikennepalvelut, innovaatiopolitiikka ja niin edelleen.

Vaikuttavuusanalyysi nostetaan kirjassa yhdeksi vahvuusalueeksi: ”VATT:n työmarkkinatutkijat ovat ratsastaneet aallon harjalla ja pyrkineet omilla tahoillaan tuomaan uskottavia politiikkatoimien arviointitapoja suomalaisen yhteiskunnan tietoisuuteen.”

Mielenkiintoista oli myös se, että VATT:ia perustettaessa keskeiset talouspoliittiset haasteet ovat pysyneet yllättävänkin ajankohtaisina: yhteiskunnan teknistyminen ja kansainvälistyminen, ympäristöongelmat ja väestön ikääntyminen.

Kirjan lopussa on mainio tiivistelmä VATT:n tahtotilasta uudistettaessa sektoritutkimusta. Yhteiskunnallinen tehtävä on seuraava: ”VATT tekee soveltavaa ja riippumatonta taloustieteellistä tutkimusta päätöksenteon tueksi.” Ja olennaista toiminnassa ovat verkostot – kaikille hallinnonaloille. Samalla VATT on linkki akateemisen taloustieteellisen tutkimuksen ja talouspolitiikan valmistelun välillä.

Aika hyvin tiivistetty!