Ron Rashia verrataan milloin mihinkin kirjailijaan: Faulkneriin, Steinbeckiin, ... Mutta ihan omanlaisensa hän on. Ja tämä romaani on hieno, vaikka jätinkin sen lukemisen kesken: The cove (Canongate, 2012; ISBN 978-0-85786-261-7).
Tämä on romaani, josta ei pitäisi tietää mitään etukäteen. Varsinkaan ei pitäisi lukea kirjan lopusta viimeisiä sivuja, mikä on oma paha tapani. Mutta sen tein, ja sitäpaitsi olin lukenut jo aiemmin tätä romaania koskevia kehuja, jotka paljastivat juonesta yhtä ja toista.
Olin jo jättää kirjan kesken alkumetreillä näistä syistä johtuen, mutta Rashin kaunis, konkreettinen kieli, joka kaikessa arkipäiväisyydessään on tavattoman runollista, sai jatkamaan. Luin luvun, luin toisen, jatkoin kielen ja kertomuksen innostamana eteenpäin.
Mutta koko ajan vaivasi se, että tiesin miten tarinassa lopulta käy. Ja kyllähän siitä annettiin koko ajan runsaasti vinkkejä. Rankka kirja, rankasta aiheesta, karhealla tavalla kuvattuna, ei romanttisesti mutta jollain lailla ihmisyyden katoavaisuutta koskettaen.
Jokin kirjassa kantoi, mutta ei kuitenkaan yli puolenvälin. Jos tämän kirjan lainaat, älä lue kansitekstejä, älä kirja-arvioita, äläkä lunttaa lopusta miten tarinassa käy.
Tekstit
and the uncynical nature of it
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti