Kasvun paikka

Jukka-Pekka Vuori kirjoittaa terävästi kasvuyrittäjyydestä, ”kaikki janoavat kasvua”. Ja resepti on yksinkertainen, riittää kun johto ottaa itse vastuun menestyksestä. Mutta ihan näin helpolla lukija ei pääse: Kasvun paikka (Talentum, 2011; ISBN 978-952-14-1619-4).

Vuori kirjoittaa johtamisesta, markkinoinnista ja brändeistä, ja monessa kohtaa hän käyttää hyväkseen urheilusta otettuja esimerkkejä, mikä on luontevaa innokkaalle urheiluihmiselle: ”Se, joka pystyy vuosi toisensa jälkeen kasvamaan […] on juhlittu sankari, aivan kuten urheilussa ovat sankareita ne, jotka pystyvät kerta toisensa jälkeen uusimaan mestaruuden.”

Kirjan alussa kasvu näyttäytyy itseisarvona, sitä ei millään kyseenalaisteta, mutta onneksi Vuori myös tulee pohtineeksi sitä, voiko mikään yritys olla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen jatkuvalla kannattavan kasvun tiellä. Ja jos kasvu ei ole aina mahdollista tai edes tavoittelemisen arvoista, mikä sitten on yritystoiminnan peruskivi?

Vuori on haastatellut monia ihmisiä, niin yrittäjiä kuin urheilijoita. Jotkin näistä haastatteluista olivat mielenkiintoisia, ne tarjosivat kurkistuksen yrityksen lähtökohtiin ja siihen, miten tiukoista paikoista on selvitty.

Ja myös ongelmien syitä tulee puitua, esimerkiksi sitä miksei Ahlstromin kehittämä biohajoava teepussi mennyt kaupaksi: ”Tämä on tyypillistä suomalaista teknologiakeskeisyyttä – esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun et näe ja ymmärrä asiakkaan bisnestä ja et ole integroitunut siihen.”

Yrityksen täytyy muistaa asiakas: ”Ennen kaikkea uskon, että menestyksessä on kyse siitä, että laitamme itsemme likoon asiakkaan puolesta. Yritys, joka välittää asiakkaistaan tosissaan, menestyy ja kasvaa.”

Entä mistä asiakkaista tässä on kyse: ”Ensiksikin, arvokkaat asiakkaat ovat strategisia asiakkuuksia. Asiakkaiden tarpeiden tulee olla sellaisia, joihin vastaaminen liittyy yrityksen perusbisnekseen eli siihen liiketoimintaan, jossa se haluaa olla kilpailijoitaan parempi. Toiseksi, arvokkaat asiakkaat ovat taloudellisesti merkittäviä asiakkaita. […] Kolmanneksi, arvokas asiakas on kannattava asiakas, eli hänen palvelemisensa tuotot ylittävät sen vaatimat kokonaiskustannukset.”

Päinvastaisessa tapauksessa, silloin kun yritys ei toimi asiakaskeskeisesti, käynnistyy tuhon kierre: heikko asiakasymmärrys … epäselvä positiointi … geneerinen asiakashyöty … suuri asiakaskunnan vaihtuvuus …

Vuori nostaa esille ihmisten arvostamisen yrityksissä, mutta ei pehmoilevalla tavalla vaan tarkoittaen ”sitä, että ihmisiä arvostetaan ja että heiltä vaaditaan enemmän.”

Vuori haastatteli Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Niemistä, ja tässä puhutaan kriisistä joka pani koville: ”Jälkikäteen arvioiden Nieminen arvioi juuri johdon nöyrtymisen olleen tulevan menestyksen kannalta ratkaisevaa. Prässin perusteella tehdyt strategiatyö, johtamisjärjestelmän kehittäminen sekä asiakastiedon jalostaminen ovat tuoneet Veikkaukselle sekä taloudellista menestystä että ulkopuolista tunnustusta.”

Mutta onko ”Wall Streetin malli”, siis kasvu kasvun vuoksi, järkevä lähtökohta? Vuori viittaa Edward Hessin ajatuksiin: ”Autenttinen kasvu tarkoittaa sitä, että yritys kehittyy omassa bisneksessään alati paremmaksi. Se tekee parempia tuotteita, parantaa palveluitaan ja liiketoimintaprosessejaan sekä toimii tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin. Ennen kaikkea autenttinen kasvu on sitä, että yritys pystyy lunastamaan asiakkailleen antamansa arvolupauksen entistä paremmin.”

Yksi Vuoren esille ottamista näkökulmista on ”niukkuus trendinä”, siis se että julkinen talous laitetaan kuntoon eli menoja leikataan. Euroopassa säästökuuri voi jatkua pari vuosikymmentä. Sama pätee myös kulutuskäyttäytymiseen, ihmiset vaihtavat edullisempiin ja vaatimattomampiin tuotteisiin. Nyt täytyy oppia ”low cost” -ajattelua, eikä myöskään sovi unohtaa että jossain vaiheessa vastaan tulevat kasvun rajat.