Veikko Kilkki kertoo siitä, millaista kohtelua kylän normeihin sopimaton nuori keksijä Martti Romppanen saa osakseen eteläsavolaisessa kylässä. Pilailijoita riitti, mutta Romppanen jaksoi uskoa keksintöihinsä: Separaattorilla yli Piispanlahden - pienoisromaani kylähullun maineessa olevasta keksijästä 1950-luvulla (Veikko Kilkki, 2011; ISBN 978-952-92-9934-8).
Kirjasta saa omakustanteen vaikutelman, mukaan lukien se että teksti on taitettu melkoisen leveälle palstalle ja lähelle sivun reunoja, mikä hankaloittaa lukemista. Mutta tarina on kiehtova, ja vei mukaansa, varsinkin kun Kilkki osaa olla turhaan osoittelematta kohdettaan vaan antaa huumorin tulla ilmi rivien välistä.
Kirja kertoo Juvan Remojärven kylästä ja sen ihmisistä, ja elämänmakuisesti Kilkki 1950-luvun elämää kuvaa, esimerkiksi sitä miten tiukkaa sodan jälkeen oli. Metallitavara, esimerkiksi naulat, olivat hirveissä hinnoissa.
Mutta tavalla tai toisella Romppanen sai haalittua tavaraa, josta hän sitten viritteli keksintöjään, joista vähäisimpänä ei ollut lentolaitteen, "ilmavaattorin", kehittely.
Hykerryttävää oli lukea, millä lailla lentolaite rakentui pala palalta, mukaan lukien kirjan nimessä mainittu separaattori.
Kirja on luokiteltu kirjastossa kaunokirjallisuudeksi, mitä se epäilemättä onkin, mutta lukijaa kyllä rupesi mietityttämään se missä määrin tarinalla on tosiperäistä taustaa, ja missä määrin kertoja on hyödyntänyt kirjailijan luomisen vapautta. Mainio pienoisromaani tämä kyllä on.
and the uncynical nature of it
6 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti