Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta

Ihastuin Robert Frostin runoon "Koivut" ("Birches"), ja halusin löytää siitä suomennetun version. Ja silloin löysin Ville Repon toimittaman kirjan Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992; ISBN 951018408X).

Kyseisen runon loppu menee englanniksi näin:

And climb black branches up a snow white trunk
Toward heaven, till the tree could bear no more,
But dipped its top and set me down again.
That would be good both going and coming back.
One could do worse than be a swinger of birches.

Ville Repo suomensi kyseiset rivit näin:

Tahtoisin nousta mustat oksat latvaan
valkoisen rungon, kohti taivasta,
kunnes puu taipuisi ja minut
laskisi maahan. Mennä, palata
tekisi hyvää. Aivan kelvollinen
olisi osa koivujen keinuttajan.

Kyllä tuo minulle sopii. Vaikka runo englanniksikin tuntui hienolta, tästä kokoelmasta löytyvä suomennus avasi runoon uusia syvyyksiä; tulkinta se tietysti on, mutta puhutteli minua.

Ja onhan tässä 230-sivuisessa kokoelmassa muitakin runoilijoita: Walt Whitman, Emily Dickinson, Vachel Lindsay, Ezra Pound, Marianne Moore, T. S. Eliot ja E. E. Cummings. Näistä - jo ennestään - tykkäsin Whitmanista ja Eliotista, Poundia taas olen aina vierastanut, ehkä jopa inhonnut, tiedä sitten mistä syystä. Ja Marianne Moore oli mukava uusi tuttavuus.

Kirjan lopussa on lyhyet (osin vähän pidemmätkin) kuvaukset näistä runoilijoista; mini-elämänkerroiksikin niitä voisi kutsua. Mitenkään siloitteleviksi elämänkertoja ei voi sanoa, esimerkiksi Frostin vaikeasta luonteesta sanotaan suoraan: ei mikään mukava ihminen. Mutta runoja hän osasi kirjoittaa.

Mainio kirja.

Niin, se unohtui vielä sanoa että joku oli kirjoitellut lyijykynällä merkintöjä tähän kirjastokirjaan, osin olin näkevinäni että siinä oli hahmoteltu uusia suomennuksia joidenkin runojen tiettyihin riveihin.

Esimerkkinä T. S. Eliotin runosta rivi "luut kuivalla matalalla ullakolla" oli kirjoitettu "kuivat matalat ullakot". No, kieltämättä tuo kirjan versio on vähän hankala lukea. Mielenkiintoista kommentaaria!