Majakka

Melkoinen työnäyte on tämä P. D. Jamesin dekkari, Majakka (Otava, 2007; suom. Jaakko Kankaanpää; ISBN 9789511249634). Komentaja Adam Dagliesh saa ratkottavakseen visaisen pulman, kun Comben saarella paljastuu kuolemantapaus arkaluontoisissa olosuhteissa.

Saaren vanhan majakan parvekkeelta löytyy eräs saaren vierailijoista hirttäytyneenä - tai hirtettynä. Saari on varakkaiden ihmisten ylellinen piilopaikka, eikä epäiltyjä ole paljon, mutta siitä huolimatta tutkimus tuntuu junnaavan paikoillaan.

James on erinomainen kirjoittaja, joka menee syvälle kuvaamiensa ihmisten psyykeen, eikä päästä lukijaa helpolla. Saarella oleskelevat ihmiset, niin vieraat kuin henkilökunta, ovat täynnä särmiä, eivätkä heidän keskinäiset suhteensa ole kaikilta osin kunnossa. Monella on ollut syy vihata kuollutta vierasta, jopa murhaan asti.

Kirja ei ehkä ole dekkari sen tavanomaisessa merkityksessä, vaan pikemminkin rikoksen taustojen ja ihmisten psykologian tutkielma, vaikka kyllä tässä myös rikostapausta ratkotaan.

Ajan mittaan tulee mutkia matkaan yhä enemmän, mutta toisaalta samalla saadaan selvyttää ihmissuhteiden monimutkaisiin vyyhteihin. Onko vuosikymmenten takaisilla tapahtumilla osuutta saaren väkivallantekoon?

James on erinomaisen uskottava kirjoittaja, ja kun tällä kertaa henkilögalleriassa on muitakin kirjailijoita kuin runoja julkaissut komentaja Dagliesh, pääsee James väläyttämään myös kirjailijan työn luonnetta, tosin varsin äärimmäisestä näkökulmasta.

Hieno kirja, ei niitä helpoimpia luettavaksi, mutta kirja palkitsee lukijansa.