Pentti Haanpäätä luin koulussa ja lukiossa, ainakin jonkin verran, mutta jotenkin hän sitten jäi, enkä palannut hänen tuotantoonsa ennen kuin nyt: Kootut teokset 2 - Kenttä ja kasarmi sekä muita teoksia (Otava, 1989; 3. painos; ISBN 951-1-10820-4).
Klassikosta tässä on kyse, suomalaisen kertomakirjallisuuden valioista, novelleista jotka kyllä ovat kestäneet aikaa. Tuo Kenttä ja kasarmi oli se miksi tämän kokoelman kirjastosta lainasin, mutta kyllä näitä kelpasi muutenkin lukea.
Ja merkille pantavaa on se, miten Haanpää pystyy luomaan lyhyessäkin tekstissä kokonaisen maailmankuvan, vaikkakin miten erilaisen kuin heti seuraavassa tekstissä. Toisessa tekstissä isännät pulikoivat ankaraa verottajaa vastaan, eikä tuumaakaan haluta antaa herroille periksi, ja kohta taas kerrotaan miten opettaja saa elantonsa parantamiseksi aikaan maatalouden pitoa, saitojen isäntien vastustuksesta huolimatta.
Haanpään tyyli kirjoittaa on omanlaisensa, joskus on kuin esseetä lukisi, kunnes Haanpää muutamalla vuoropuhelun repliikillä tarttuu hetkeen ja elää siinä, taas kohta lähteäkseen isompia elämän kulkuja ja kaaria pohtimaan.
Kyllä näitä lukea kelpaa.
Tekstit
in the northern hemisphere
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti