Tulikärpänen valaisee sivun – haikuja

Janak Sapkotan runokokoelmassa on haikuja englanniksi ja suomeksi. Kokoelmasta voisi sanoa, että ei kannata ajatella, että jokainen 5-7-5 tavumäärää noudattava runo on haiku; tämän kokoelman runot ovat sisällöllisesti ja tyylillisesti haikuja vaikka eivät olisikaan tavumäärältään oikeaoppisia: Tulikärpänen valaisee sivun – haikuja / A firefly lights the page – haiku (Sanasato, 2012; ISBN 978-952-5804-29-4; suom. Arto Lappi).

Ja mikäs sen parempaa kuin esittää näyte:

puutarhassa kehäkukka
               luo ihastuneita silmäyksiä
villimehiläiseen

Mutta kyllä haikuun sopii modernimpikin teema:

hienostopuutarhassa
       jopa mehiläiset
juovat coca-colaa

Eikä sovi unohtaa ihmisiä:

kohoilevalla rinnallaan
            hän hengittää minua
sisään ja ulos

Ja sitten tämä, josta pidin koko kokoelmassa eniten:

tämä kärpänen bussissa
            ei tiedä yhtään
minne on menossa

Ehkä haiussa on loppujen lopuksi kyse näkemisestä, siitä että huomaa.