torstai 8. maaliskuuta 2012

Pitkä kävely Meksikonlahdelle

Vihdoinkin on saatu John Muirin (1838-1914) kirjoituksia suomeksi: Pitkä kävely Meksikonlahdelle (Basam Books, 2011; suom. Jussi Korhonen; ISBN 978-952-260-007-3). Englanninkielisessä luontoa käsittelevässä kirjallisuudessa Muiriin viitataan vähän väliä, ja vaikka hän piti itseään enemmänkin tutkijana kuin kirjoittajana, oli hänellä kertomisen kyky hallussaan.

Tämä kirja perustuu Muirin päiväkirjoihin vuonna 1867 kun hän päättää terveyttään kohentaakseen lähteä kävelemään läpi Yhdysvaltojen Etelävaltioiden, tuhat mailia Indianasta Meksikonlahdelle. Hän kulki kevyesti, mukanaan reppu ja kasvipuristin, ja yösija löytyi joko ulkosalta tai ystävällismielisistä taloista, silloin kuin sellaisia sattui kohdalle.

Muirilla on tavaton kyky kuvata havaintojaan luonnosta, siinä on jonkinlaista käytännönläheistä runoutta, kokemuksen tuomaa ymmärrystä. Ja luonto oli Muirille tärkeä, hän ei viihtynyt ihmisjoukoissa, vaikkakin kirjasta kyllä käy ilmi myös Muirin kyky vakuuttaa ihmiset hyvistä aikeistaan välillä hyvinkin epäluuloisten ihmisten keskuudessa - rosvoja ja ryövärijoukkioita kun liikkui maaseudulla.

Kirjassaan Muir pohtii ihmisten asennetta luontoon, erityisesti sitä ajatusta, että ihminen on jotenkin erityisasemassa ja että ihmisellä on oikeus hallita ja tappaa muita luontokappaleita. Muir kirjoittaa muun muassa, että jos vastakkain olisivat ihmiset ja karhut, hän menisi luultavasti karhujen puolelle.

Ihan ilman kommelluksia Muirin matka ei suju. Ruoka loppuu välillä, samoin rahat, ja lopulta iskee malaria, josta toipuminen kestää kuukausia. Seikkailutarina, kerrassaan.

Ja surullista on se, että juuri mitään näistä Muirin maisemista ei ole jäljellä, ja jos joku tänä päivänä yrittäisi kävellä kyseistä reittiä, hänet joko pidetettäisiin epäilyttävästä käytöksestä tai sitten ajettaisiin autolla hengiltä tai ammuttaisiin. Tai semmoinen epäilys mieleen tulee.

No, onneksi Muir sai sentään aikaan Yosemiten kansallispuiston perustamisen, ja vaikutusvaltainen Sierra Club on myös hänen aikaansaannoksiaan.

Toivottavasti lisää Muirin teoksia on tulossa suomen kielellä!

2 kommenttia:

ruusutarha.blogspot.fi kirjoitti...

Wov! Tuon kirjan tahtoisin! Kiitos esittelystä!

Juha Haataja kirjoitti...

@Metsätonttu: Muir on tosiaankin omaa luokkaansa, ja tämä kirja on aivan eriomaisen hieno johdatus hänen ajatteluunsa ja elämäänsä.