Pikkusisko

Tämä tuntui klassikolta: Raymond Chandlerin Pikkusisko (WSOY, 1994; suom. Kalevi Nyytäjä; ISBN 951-0-19916-8). Tai pikemminkin niin, että koko ajan mielessä tuntui kuin olisin nähnyt tämän elokuvana. Mutta luulen etten ole elokuvaa nähnyt, vaan jonkin toisen samanmoisen.

Hieno dekkari tämä kyllä on, Chandler pistää Philip Marlowen selvittelemään katoamistapausta, jota hän ei oikeastaan haluaisi selvitellä. Mutta kun pikkukaupungista tuleva pikkusisko haluaa löytää isoveljensä, Marlowe joutuu kuin joutuukin hommiin.

Ja eikös käykin niin, että katoamisen taustalta löytyy semmoinen soppa, ettei paremmasta väliä. Kohta juonessa on mukana valkokankaan tähti jos toinenkin, ja kaikilla tuntuu olevan jotain peiteltävää.

Marlowe on kovaksikeitetyn dekkarin klassikkohahmo, jossa on hohtoa vielä edelleenkin, vaikka myöhemmät kirjat ja elokuvat ovat yrittäneet ryöstää ja mukiloida hahmon milloin mihinkin tarkoitukseen. Mutta Marlowe kestää: aitoa dekkaria ei voita mikään.