Anarkismi ja muita esseitä

Emma Goldmanin kirja Anarkismi ja muita esseitä (Savukeidas, 2011 ; suom. Ville-Juhani Sutinen; ISBN 978-952-5500-87-5) julkaistiin vuonna 1910, ja vihdoin se on saatavilla myös suomeksi.

Täytyy ihmetellä, miten hyvin Goldmanin teksti istuu nykyaikaan, kaikki se miten suuryritykset kyykyttävät ihmisiä ja miten poliitikot ja muut vallankäyttäjät ovat yritysmaailman talutusnuorassa. Globalisaatio-termiä Goldman ei käytä, mutta samasta asiasta kirjassa on kyse, jo sata vuotta sitten.

Mutta suurkapitalistien - joita tänä päivänä edustavat investointipankkiirit ja sen semmoiset tahot - lisäksi Goldman kirjoitti muistakin epäkohdista, ja näissäkin asioissa hänen yhteiskuntakritiikkinsä on edelleen tarkkaan ja osuvaa. Voisi sanoa, että moni asia on muuttunut parempaan sadan vuoden aikana, mutta toisaalta moni asia on vain näennäisesti parantunut, alkuperäinen epäkohta on edelleen jäljellä.

Perimmältään Goldmanin esseissä on kyse vallankäytön ongelmista eri muodoissaan, siitä että kun yhteiskunnassa joku saa valtaa, tämä välittömästi johtaa korruptioon, siihen että ihmiset eivät enää pysty elämään elämäänsä siten kuin haluavat.

Tästä teemasta nousevat monet Goldmanin teesit, esimerkiksi se että teollisuus pyrkii tuottamaan tavaraa aina vain enemmän ja halvemmalla, mutta tämä ei kuitenkaan lisää ihmisten hyvinvointia, pikemminkin päinvastoin.

Samasta teemasta nousee myös Goldmanin feminismi. Ja hän ei ollut feministi samalla tavalla kuin muut aikalaisensa, pyrkien edistämään yksinomaan naisten asemaa. Goldman näki että naisten asema on vain esimerkki vääristyneistä valtarakenteista, eikä ole mitään järkeä saada naisia mukaan valtarakenteisiin, koska nämä rakenteet ovat perimmältään korruptoituneita ja vääristyneitä. Sen sijaan rakenteet täytyy purkaa ja lähteä kokonaan uudelta pohjalta.

Anarkismi, siinä on avain uuteen yhteiskuntaan ja ihmisten tasa-arvoon. Mutta Goldmanille anarkismi ei ollut abstraktia haahuilua vaan yksilötason käytännön toimintaa: itse kukin voi omilla teoillaan ja valinnoillaan muuttaa yhteiskuntaa.

Goldman oli käytännöllinen toimija ja realisti. Hänen esseitään leimaa sekä kyky nähdä todellisuus kaikessa raakuudessaan että taito löytää ihmisen mahdollisuudet muuttua ja kehittyä, sillä kaikki on lopulta itse kunkin omasta ajattelusta kiinni.

Koulutus, ymmärtäminen, oppiminen on kaiken muutoksen lähtökohta: jos voimme ajatella asioista toisin, voimme myös toimia toisin. Ja Goldmanin esseet ovat hyvällä tavalla opettavaisia myös tänä päivänä.