perjantai 23. maaliskuuta 2012

Ympäristötietoisuus - suomalaiset 2010-lukua tekemässä

Pekka Harju-Autti, Aleksi Neuvonen ja Louna Hakkarainen ovat toimittaneet ajantasaisen ja konkreettisen artikkelikokoelman ympäristöongelmien ratkaisemisesta: Ympäristötietoisuus - suomalaiset 2010-lukua tekemässä (Ympäristöministeriö; Rakennustieto, 2011; ISBN 978-951-682-980-0). Artikkeleissa puhutaan muun muassa motivaation merkityksestä ympäristöteoissa, tiedon ja päätösten portinvartijoista sekä kansalaistoiminnasta.

Ympäristötietoisuus sinänsä ei vielä riitä asioiden muuttamiseen, tarvitaan myös havaintoja ympäristössä olevista ongelmista sekä mahdollisuuksia toimia käytännössä. Mutta jos tieto liikkuu ja ihmisillä on mahdollisuuksia itse toimia käytännössä ympäristön hyväksi, vahvistuu ympäristötietoisuus. Tarvitaan motivaatiota, tietoa ja taitoa.

Pekka Harju-Autti pohtii artikkelissaan motivaation ja tiedon kokonaisuutta, ja tässä yhteydessä minua ensin hämäsi katsaus ”neuromyytteihin”, kuten esimerkiksi myytti siitä että aivot ovat muuttumattomat ja kehittyneet valmiiksi jo kouluun mennessämme, tai myytti siitä että käytämme vain kymmenen prosenttia aivojemme kapasiteetista.

Mutta tarkemmin ajatellen nämä ovat todellakin olennaisia lähtökohtia, sillä aivot uusiutuvat ja muuttuvat koko elämämme ajan, joten uutta voi (ja pitää!) oivaltaa ja oppia jatkuvasti. Ja koska aivot ovat käytössä kokonaan (100 prosenttia!), on meillä myös kapasiteettia tarttua toimeen kun vain sitä haluamme.

Ehkä tässä yhteydessä voisi todeta, että oma käyttäytymisemme vaikuttaa tähän aivojen 100-prosenttisen kapasiteetin käyttöön: jos istumme sohvalla television ääressä, aivot adaptoituvat 100-prosenttiseen sohvaperunan toimintaan; jos taas opimme uutta, aivot adaptoituvat uuden oppimiseen ja oppivat uutta yhä tehokkaammin.

Otsikko ”Ihmiskunnan pelastaminen on jokaisen vastuulla” koukuttaa lukijan Janne I. Hukkisen artikkelissa. Ja mainio on myös hänen yksilötason viestinsä ympäristökriisissä toimimiseen: ”Meidän on pelastettava ihmiskunta.”

Ja vielä motivaatiota siihen, että ympäristökysymyksistä pitää pystyä viestimään selkeästi: ”Koska yksinkertaiset ajatusmallit ovat olemassa aivoissamme biokemiallisina rakenteina ja prosesseina, tätä ihmiskunnan pelastusviestin materiaalista perustaa olisi vahvistettava toistamalla siltä ympäristöpolitiikan eri tasoilla ja alueilla.”

Kerrassaan hieno kirja, ja mainiota pohdintaa siitä mitä itse kukin – ja me kaikki – voimme tehdä oman tulevaisuutemme pelastamiseksi.

2 kommenttia:

Metsätonttu kirjoitti...

Joo, tarttis varmaan meidän kylällä, sillä täällä jyllää jokin todella hyvä henki nyt...

Juha Haataja kirjoitti...

@Metsätonttu: Se jäi tuossa sanomatta, että yllätyin kovasti kirjan sisällöstä, odotin teoksen olevan kuivempi ja "virkamiesmäisempi", mutta siitä ei ollut tietoakaan.