Lee Child: Teksas palaa

Lee Child vie Jack Reacherin tällä kertaa Teksasiin, jossa suurella maatilalla kärjistyvät niin perhesuhteet kuin meksikolaisten ja tilanomistajien väliset suhteet. Ja sopassa on mukana yksityisetsiviä ja palkkamurhaajia sekä tietenkin jokapaikan yleistyökalu Reacher, joka tappaa niin talossa kuin puutarhassa: Teksas palaa (Karisto, 2006; suom. Tero Kuittinen; ISBN 951-23-4761-X).

Luin teoksen englanninkielisenä nimellä Echo burning, mutta suomennettunakin se on tarjolla nimellä Teksas palaa. Sivumäärä on samaa luokkaa kuin melkein kaikissa Reacher-kirjoissa, 480 sivua, ja juonenkäänteet ovat melko tavanomaisia, alussa on lämmittelykohtaus jossa tutustutaan hädänalaisiin ja heidän vainoojiinsa, ja tästä alkaa piirileikki Reacherin ja pahisten välillä.

Tässä on lainaus englanninkielisen romaanin esittelytekstistä:

Jack Reacher, adrift in the hellish heat of a Texas summer.

Looking for a lift through the vast empty landscape. A woman stops, and offers a ride. She is young, rich and beautiful.

But her husband's in jail. When he comes out, he's going to kill her.

Her family's hostile, she can't trust the cops, and the lawyers won't help. She is entangled in a web of lies and prejudice, hatred and murder.

Jack Reacher never could resist a lady in distress.

Kirjasta löytyy perheenäiti joka pelkää joutuvansa tapetuksi kun hänen miehensä pääsee vankilasta, lapsi jota käytetään valtapelin välikappaleena sekä joukko ammattimaisia pahiksia jotka vaanivat ympärillä. Ihan taitavasti Child punoo tarinaansa, jonka teho perustuu pitkälti epävarmuuteen siitä mikä on totta ja mikä sepitettä, sekä tietenkin siihen että lukija luottaa Reacherin kykyyn selviytyä tilanteesta kuin tilanteesta.

Näiden Reacher-kirjojen lukija on "vakavasti otettavan kirjallisuuden" osalta jännässä tilanteessa, vähän kuin fennovegaani joka sattuu kehumaan kobehärkäpihviä, eli toisaalta on ilmiselvää että Reacher-kirjat ovat tusinaviihdettä mutta toisaalta ei voi myöskään kieltää sitä että kohtuullista mielihyvää näiden teosten lukeminen tuottaa, ainakin sellaisessa tilanteessa jossa jokin vakavammin otettava kirja ei millään jaksa innostaa ja jotain silti haluaisi lukea.