Eve Hietamies: Yösyöttö

En ollut lukenut yhtään Eve Hietamiehen kirjaa ennen tätä romaania, en edes tiennyt koko kirjailijasta mitään, mutta tästä kyllä tykkäsin: Yösyöttö (Otava, 2011; ISBN 978-951-1-25443-0). Romaanissa kerrotaan isästä, joka joutuu hoitamaan parin päivän ikäistä vauvaa, yösyötöt mukaan lukien, kun vauvan äiti istuu synnytyslaitoksen pihalla taksiin ja lähtee omille teilleen.

Romaanissa on oikein tuhti annos vauvojen hoidosta, ja äitiydestä, vähän vinosta näkökulmasta kun mies yrittää perehtyä siihen mitä äidit tekevät:

Senkin tiesin, että tyynyä ei vielä tarvittu ja rutiinit olivat tärkeitä. Kun joka päivä tekee samat asiat samaan aikaan, lapsesta ei tule isona huumediileriä. Se tajuaa, että maailma on muuttumaton, asioiden ennakoitavuus rauhoittaa.

Joka ilta kun poika nukahti, luin Suurta vauvakirjaa, Suomalaista vauvakirjaa, Kaksplussaa ja Vauva-lehteä, neuvolan Meille tulee vauva -opasta sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamia Lapset eri ikävuosina -lehtisiä, joita Ulla antoi tarkastuksissa.

Opin, että vauvan itku on kommunikointia, ei vittuilua.
Psykomotorisen kehityksen arviointi kuuluu jokaiseen neuvolakäyntiin ja niin sanotut primitiiviheijasteet katoavat puolen vuoden ikään mennessä, mitä ne sitten ikinä olivatkaan.

Aina ei tarina ihan pysynyt kasassa, ja uusavuton mies vauvan hoitajana ei pitkän päälle jaksanut kannattaa tarinaa loppuun asti. Kumpikin sukupuoli saa romaanissa kuulla kunniansa, huumorin keinoin, mutta jonkinlaista stereotyyppistä misten ja naisten roolia tässä kuitenkin oli nähtävissä taustalla.

Mainio hahmo oli Peippo, päähenkilön työtoveri, ammattivalokuvaaja jonka äreästä asenteesta paljastuu pehmeämpiä puolia kun hän joutuu lapsenvahdiksi:

Kun palasin Puustisen huoneesta, Peippo istui tuolissa ja käänteli kameraansa pojan edessä.

- ... ja tää on Canon EOS yks Dee Mark kolmonen. En nyt muista speksejä, mut täs on reilun kymmenen miljoonan pikselin kenno, croppikerroin 1.3. Ottaa kymmenen ja puol kuvaa sekunnissa, helvetin nopee tarkennus ja vois käyttää vaik vasarana, sen verran viimesen päälle suojaukset. Pelkkä runko maksaa uutena neljä viis tonnia. Mut se mikä on perseestä, on tarkkuusnäyttö, joka on niinku muuten ihan helvetin hyvä, mutta...

Pienistä puutteista ja uskottavuusongelmista huolimatta romaani teki vaikutuksen. Saattaa tässä käydä niinkin, että johonkin toiseen Hietamiehen kirjaan tulee vielä tartuttua.