Tisle

Kovakantinen runokirja on kohtuullinen harvinaisuus näinä päivinä, mutta semmoinen on ilmestynyt ja se sisältää J. K. Ihalaisen runoja vuosilta 2004-2012: Tisle (Sammakko, 2012; ISBN 978-952-483-201-4). Olisi ehkä pitänyt lukea kirjan takakannen tekstit ennen teokseen syventymistä, mutta hyvin sujui näinkin päin, tai sanottakoon että olin tavattoman vaikuttunut, osin siksi että en tiennyt runoilijasta enkä kirjan taustasta mitään.

Kirjaan on ”tislattu” monenlaista ainesta, elämänfilosofiasta sotateknologian ihmeisiin ja alkuperäiskansoista arabikevääseen. Tämä toimii, ja vaikka teemoja on paljon, runoilijan ominaislaatu riittää yhdistämään runot kokoelmaksi.

Näin alkaa runo ”Sinussa tuoksuu laiton viljelmä”:

Palaverissa tuijotin mustia kynnenalusiani.
Olisin voinut valmistautua. Avausrepliikit ovat tärkeitä,
loppureplikointi menee aina visailuun. Olin neuvoton.
Joulukuu eikä lumesta tietoakaan. Sekin on hyvä
jos tilillä on katetta, jos sammuu jonnekin tai jotain.

Maailmanmatkailuakin kirjasta löytyy, myös vähemmän tunnetuille paikkakunnille kuten runossa ”Gangtok”:

Mitä kauemmaksi matkustan, sitä
paremmalta tuntuvat korkeat huoneet,
kunnes päädyn nukkumaan ilman seiniä.

Ja tekniikan ihmeellisyyksiä, niitäkin riittää, suorastaan ylitsepursuavasti, kuten runossa ”Muistinmenetys”, joka alkaa näin:

Meillä on tarjolla teille muistinmenetystahdistimia
7:n, 24:n ja 32:n gigan keskusmuistilla,
8 gigahertsin AMD Memoriam triplaprosessorilla.
Olipa ongelmanne sitten karkaileva lapsuus, hupeneva viikkoraha,
koulukiusaaminen, toteutumaton ensirakkaus,
tai liian varhainen avioliitto.

Tässä on runokirja, ja runoilija.