Tammikuu

Henriikka Tavin runokirja yllätti, eikä vain sisällöllään: Tammikuu (Poesia, 2012; ISBN 978-952-5954-37-1). En tiennyt ennen kirjan lopussa olevan selitystekstin "Mikä on kaksitoista?" lukemista, että kyseessä on ensimmäinen kahdestatoista runokirjasta, jotka kaikki kuvaavat vuoden 2012 yhtä kuukautta.

Tavi aikoo kirjoittaa runokirjan kuukaudessa vuoden 2012 aikana. Jokainen kirjoista nimetään kirjoituskuukauden mukaan, ja ilmestymiskuntoon se toimitetaan seuraavan kuukauden aikana.

Näin kertoo Tavi: "Aikaraja on kirjallisen laadun lisäksi ainoa kaunokirjallinen rajoite, johon olen koko 12:ssa sitoutunut. [...] Kaikilla 12:n osilla on oma, erikseen nimetty kustannustoimittajansa, joka määrittelee mikä on julkaisukelpoista."

Runokirjat liittyvät jatko-opintoihin, jossa Tavi tarkastelee mm. runoilijakuvan muutosta ja print on demand -julkaisemista.

Entä sitten Tammikuu? No, pidin runokirjasta, vaikka paikoitellen oli epäselvää onko kyse runokokoelmasta, sarjasta runoja vai yhdestä pitkästä runosta. Kyllä tässä joka tapauksessa runous puhuu, ja on kuultavissa.

Otan tähän yhden runon, jossa miellytti ja haastoi se, etten sitä pystynyt ymmärtämään, vaikka halusinkin sen ymmärtää:

Minussa on iso hukkuminen
mutta minussa on paljon rantaa sen ympärillä
Minä tahtoisin että tekisimme sovintoa koko ajan