Kirjeitä nuorelle runoilijalle

Rainer Maria Rilke kirjoitti satoja kirjeitä, päivittäin neljä tai viisi, eri puolille ja eri puolilta Eurooppaa, niin taiteilijakollegoille kuin muusille ja mesenaateille. Erinomainen johdanto näihin kirjeisiin on teos Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1999; suom. Liisa Enwald; ISBN 951-9351-56-6).

Kirjan lopussa on Liisa Enwaldin essee Sydämen ehdottomuudessa, laulujen alla - Rilken runouden toinen puoli, joka on lukemisen arvoinen jo sinällään, johdatuksena Rilkeen ja Rilken runouteen liittyvään pohdiskeluun ja tutkimukseen.

Kirja sisältää Rilken kirjeitä Franz Xaver Kappusille, joka pyysi Rilkeltä apua runojensa suhteen. Rilke tarttui avunpyyntöön, ja näistä kokoelmaan sisältyvistä kirjeistä avautuu mielenkiintoisia näkymiä Rilken runouteen. Mutta paikoitellen nämä kirjeet ovat runoutta, tavattoman avaraa ja elämää hengittävää tekstiä.

Rilke toteaa, että runoilijalle olennainen kysymys on: Täytyykö minun kirjoittaa? Jos vastaus on kyllä - jos olisin valmis kuolemaan mikäli kirjoittaminen evättäisiin - silloin on syytä rakentaa koko elämä tämän välttämättömyyden varaan.

Eikä elämän tarvitse olla ihmeellisillä asioilla, paikoilla ja tapahtumilla katettu: "Jos arkenne tuntuu olevan köyhä, älkää siitä huoliko, vaan pikemminkin itsestänne, jossa ei ollut kylliksi runoilijaa houkuttelemaan esiin arjen rikkauksia; sillä luova ihminen ei koe köyhyyttä, eikä mikään paikka maailmassa ole hänelle yhdentekevä tai puutteellinen."

Enwaldin esseessä puhutaan Rilken runoihin sisältyvästä kokemuksesta näin: 'Sanoa katoavalle ja häilyvälle: kyllä, eikä antaa sen turhauttaa; tunnustaa jakamattomuus, sen sijaan että asettuisi aina vain jotain vastapäätä; turvajärjestelmiä rakentamatta hyväksyä myös kuolema, "elämän kääntöpuoli" - tässä Rilken ohjelma, joka on yhtä lailla kirjallista kuin elämänfilosofiaa, niin lyyrisissä pääteoksissa kuin kirjeissä ilmenevää.'

Ehkä tähän loppuun sopii vielä lainaus teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle: "[K]oko voimallani tahtoisin pyytää, että pysyisitte sydämessänne kärsivällisenä jos ette heti löydä ratkaisuja, rakastaisitte kysymyksiä sinänsä kuin lukittuja huoneita tai kuin kirjoja joiden kielestä ette saa selvää. Suotta peräätte nyt vastauksia, joita Teille ei voida antaa, koska ette ole voinut niitä elää. Kaikki on elettävä, siitä on kyse. Eläkää kysymykset."