Tarinoita tuonpuoleisista

David Eagleman tarjoaa neljäkymmentä lyhyttä spekulatiivista kertomusta siitä, mitä kuolemanjälkeinen elämä voisi tarkoittaa: Tarinoita tuonpuoleisista (Avain, 2011; ISBN 978-951-692-880-0). Kirja oli vähällä jäädä lukematta, mutta päätin siihen tarttua kun laina-aika oli umpeutumassa. Ja sitten luin kirjan kirjaimellisesti yhdellä istumalla.

Kirjan suomensivat Kaunokirjallisuuden kääntäjät -kurssilla keväällä 2011 Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Pientä vaihtelua oli kirjan lyhyiden tarinoiden kieliasussa, novelleiksikin niitä voisi sanoa. Mutta se sopi tähän teemaan, sillä erilaisista maailman selityksistä tässä on kyse, ratkaisuista ihmisenä olemisen mysteeriin.

Jossain tarinoissa puhutaan toisista olennoista, muukalaisroduista, jumalista; toisissa taas fysiikan laeista jotka vääjäämättä toteuttavat tehtäväänsä. Joskus Jumala on mikrobien jumala, ja ihmiset sille käsittämättömiä; joskus Jumala on käsittämätöntä suuruusluokkaan ja pyrkimykset kommunikoida sen kanssa tuhoon tuomittuja.

Lyhyitä, napakoita kertomuksia nämä ovat, vastauksia olemassaolon kysymyksiin. Mitä jos aika lopulta kääntyisi taaksepäin? Tai entä jos joutuisimme elämään kaikki elämämme, kaikki ne vaihtoehdot millaisiksi ihmisiksi olisimme voineet tulla?

Kysymyksiä. Niitä tärkeitä.