Johannes Salminen on ruotsinsuomalainen esseisti, ja tämä kokoelma sisältää melkoisen tiukkaa pohdintaa Suomesta, suomenruotsalaisuudesta ja siitä millaisia poliittisia valintoja Suomessa on aikojen mittaan tehty: Erään petturin puolustus (WSOY, 1977; suom. Timo Hämäläinen; ISBN 951-0-08388-7).
Sain esseekokoelman käsiini Helmet-järjestelmän kautta Pasilan kirjavarastosta. On hienoa että tällaisia merkkiteoksia sentään jotain kautta on yhä saatavilla.
Salminen tarjoaa tavanomaisesta poikkeavia näkökulmia muun muassa Runebergiin ja Snellmaniin, ja moni muiden unohtama Suomen historiaan vaikuttanut henkilö saa Salmiselta maineenpalautusta.
Salminen tarttuu sellaiseenkin arkaan aiheeseen kuin suomenruotsalaisten osuuteen vuoden 1918 sisällissodassa, mikä ei kaikilta osin kaunista ollut, esimerkkinä Erik Grotenfeltin kirjeet vaimolleen Inkooseen, joista Salminen kirjoittaa: "Niissä pieni suomenruotsalainen yli-ihminen pöyhkeilee naisensa edessä, kaikkivaltiaana hän päättää punavankiryhmän elämästä ja kuolemasta."
Mielenkiintoinen oli myös Georg Schaumanista kertova essee. Hänestä Salminen sanoo kauniisti: "Schauman muistuttaa meitä myös siitä, että jokin aate voi voittaa ainoastaan sillä edellytyksellä, että me uskallamme olla sille uskollisia silloinkin kun se vaikuttaa tyystin hylätyltä."
Salminen oli hieno esseisti, ja erinomaista työtä myös esseiden suomentajalta.
Ihmisrotuja
15 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti