Teetä ja sympatiaa

Alexander McCall Smithin dekkarisarjan kymmenes osa jatkaa hahmojensa syventämistä. Kirja Teetä ja sympatiaa (Otava, 2011) vie Mma Ramotswen ja Mma Makutsin jalkapallon pariin, selvittelemään syytä siihen miksi jalkapallojoukkue Kalahari Swoopers alkoi pudota sarjataulukon huipulta jatkuvasti alaspäin.

Kuka pelaajista on syyllinen? Etsivät jututtavat joukkueen omistajaa herra Molofololoa, joukkueen kapteenia Ropsia, maalivahti Iso Mies Tafaa ja muita pelaajia.

Ja entä Mma Ramotswen pieni valkoinen pakettiauto, tuleeko viimein aika luopua siitä uuden ja hienon auton hyväksi? Mma Ramotswe etsii keinoa, jolla viimeisillään oleva auto saataisiin taas kuntoon.

Samalla pääsemme perehtymään korjaamon toisen apupojan, tähän asti nimettömän, elämään. Smith kertoo erään perheen tarinan Botswanasta, siitä millainen maa oli ja millaiseksi se on tullut.

Mutta löytyykö apua auto-ongelmaan? Ihan lopullisesti sinetöity ei pienen valkoisen pakettiauton kohtalo taida olla.

Smith on taitava kirjoittaja, teksti polveilee, pohtii, ja löytää arkisista asioista syvällistä ymmärrystä. Tai ehkä kyse on vain siitä, että Smith näkee arjen viisauden, sen merkityksen ihmiselle.

Tämä dekkarisarjan kymmenes osa oli terävämpää, iskevämpää kerrontaa kuin joissakin aiemmissa; toki mistään action-kirjallisuudesta ei voi puhua, mutta hahmoissa on hiukan totuttua enemmän särmää, ihmiset puhuvat toistensa ohi eivätkä kuuntele, ja solmussa olevia langanpäitä on melkoisesti.

Mutta teksti on selkeää, nautittavaa - erinomainen dekkari jälleen kerran Smithiltä. On varmasti lukijoita, joita Mma Ramotswe ja muut kirjan hahmot eivät millään tavalla puhuttele, mutta mitäpä se haittaa: kyllä tämä kirja lukijansa löytää.