Perusoppaita digikuvaukseen

Olen lueskellut suomenkielisiä digikuvauksen perusoppaita, ja niiden joukossa on varsin hyviä kirjoja. Vertailun vuoksi lainasin kirjastosta kaksi englanninkielistä opasta - olisivatko ne vielä parempia? Kirjat olivat

• Kim Gilmour: Digital Photography for the Older and Wiser (Wiley, 2010)
  
• Ken Bluttman: Digital Photography in Simple Steps (Pearson, 2011)
  

Kummatkin kirjat lupaavat helppoja ohjeita, johdatusta askel kerrallaan digikuvauksen pariin. Mutta toimivatko kirjat?

Kim Gilmourin kirja on oikeastaan aika hyvä. Rakenne on selkeä ja asioita esitellään perusteellisesti. Ongelmana on kuitenkin paikka paikoin vähän liiallinen ylimääräisen tiedon ripottelu. Esimerkki: jos kerran histogrammi mainitaan kameran hyödyllisenä ominaisuutena, olisi hyvä näyttää siitä esimerkki tai asia jää askarruttamaan.

Gilmourin kirjassa on värikoodeilla toisistaan erotettuja tietolaatikkoja, mutta näissä on se ongelma, että pohjaväri on melko tumma, jolloin tekstin luettavuus ei ole paras mahdollinen. Kun kirja kerran on suunnattu vanhemmille ihmisille, tämä taittoratkaisu ei oikein toimi.

Mutta yleisesti ottaen Gilmourin kirja on selkeä johdatus aihepiiriin, ja vaikka havainnollistavia valokuvia ja kaavioita ja sen semmoisia olisi voinut käyttää enemmänkin hyväksi, toimii kirja tällaisenakin.

Entä sitten Bluttmanin teos? Tekisi mieli sanoa tässä alussa jotain positiivista, mutta vähän vaikea sellaista on keksiä. No, ehkä tämä: hyvä yritys, kirjoittajalla on selvästi innostusta aihepiiriinsä.

Mutta. Ja mutta. Kirjassa on roppakaupalla ongelmia jotka tekevät sen lukemisesta ikävää. Ensinnäkin kirjan valokuvat ovat usein liian tummia ja tunkkaisen oloisia, ja toisinaan myös liian pienessä koossa jotta niistä saisi selvää.

Ja sitten tekstissä on lukuisia lapsuksia ja epätarkkuuksia, jotka saavat epäilemään kirjoittajan asiantuntemusta. Ja samaten ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi sivulla 3 mainitaan että RAW-formaattia käyttävät ammattikuvaajat. Ja että jos kamerassa ei ole mahdollistuutta RAW-tallennukseen ei sen ostamista kannata edes harkita. Kirjan muu sisältö on suunnattu kuitenkin aloittelijoille ja harrastelijoille, ja erityisesti pokkarien käyttäjille. Miten kameran ostajan siis pitäisi toimia?

Lisäksi Bluttmanin kirjassa on sisällöllisiä puutteita. Bluttman tuntuu unohtavan muun kaltaisten sulkimien kuin keskussulkimen olemassaolon. Verhosuljin on kuitenkin yleisin suljinratkaisu järjestelmäkameroissa. Kun Bluttman selittää himmentimen ja sulkimen toimintaa hän antaa ymmärtää että kyseessä on sama mekaaninen laite: "There are two major settings for the shutter - the amount of time it stays open, and the size to which it opens. [...] The size of the shutter opening is known as the aperture setting."

No, ainahan asiat kannattaa esittää mahdollisimman yksinkertaisesti. Mutta ei pitäisi kuitenkaan esittää asioita yksinkertaisesti ja väärin.

Lopuksi: näiden kirjojen perusteella voi olla tyytyväinen suomenkielisten digikuvauksen oppaiden tasoon. Kyllä meillä osataan!