Tiede - suuri ensyklopedia

Adam Hart-Davis on tehnyt suururakan päätoimittajana teoksessa Tiede - suuri ensyklopedia (Readme.fi, 2010; kääntäjä Marko Niemi; ISBN 978-952-220-244-4). Todella vaikuttavaa työtä! Teos on komea ja näyttävä johdatus tieteeseen. Mutta suomennokseen ei voi olla tyytyväinen.

Teoksen vaikuttavuudella on myös kääntöpuolensa, sillä kirja on painava ja raamikas, mikä haittaa lueskelua muuten kuin pöydän ääressä. Hankalaa oli myös tätä arviota kirjoittaa, kun tietokoneen, näppäimistön ja hiiren lisäksi tietokonepöydällä oli niukasti tilaa kirjan selaamiselle, varsinkin aukeama avattuna koko suuruuteensa.

Toisaalta teoksen suuri koko tekee mahdolliseksi esittää asioiden yhteyksiä graafisin havainnollistuksin jotka pienemmässä koossa menisivät tihrusteluksi. Parempi näin päin.

Alkuteoksen nimessä on sana Science, joka viittaa siihen että tässä tieteenhistoriassa puhutaan pääasiassa luonnontieteistä (ja tekniikasta). Humanistiset tieteet jäävät sivurooliin jos edes mainitaan. Sinänsä valinta on perusteltu, mutta hiukan kapean perspektiivin tämä teos lukijalle antaa.

Kovin paljon kritisoitavaa ei teoksen alkuperäiskonseptissa kuitenkaan ole. Kuvitukseen ja taittoon on panostettu, ja monessa kohdassa kirjaa tuli ahaa-elämyksiä nimenomaan teoksen visuaalisesta vaikuttavuudesta ja mahdollisuudesta sukeltaa kokonaiseen aihepiiriin teoksen yhden aukeaman kautta.

Mutta sitten kritiikkiä. Suomennuksessa on melko paljon kirjoitusvirheitä, mikä sinänsä jo on harmittavaa (sumboli/symboli, Hookse/Hooke jne.).

Mutta pahempi juttu oli se, että tieteellinen terminologia ontui suomen kielellä, paikoin aika pahastikin.

Esimerkiksi voi nostaa kohdan "Muinaiset numerojärjestelmät", jossa menevät suomen kielen sanat numero ja luku iloisesti sekaisin. Sama tapahtuu Pythagoras-aukeamalla, jossa lukee "Numero on muotojen ja ideoiden hallitsija."

Onneksi sentään kreikkalaista matematiikkaa valottavassa osuudessa puhutaan irrationaaliluvusta - tosin tässä osuudessa on otsikko jäänyt kääntämättä ja aukeamalla lukee "Irrational numbers".

Otetaan Wikipediasta mallia ja kerrotaan mikä ero numerolla ja luvulla on: "Lukujärjestelmä tarkoittaa tapaa, jolla numeroista koostetaan lukuja. Kantaluku kertoo, kuinka monta eri numeroa lukujärjestelmän luvuissa voi esiintyä. [...] Numerot (lat. numerus: lukumäärä, joukko) ovat merkistön merkkejä, joita voidaan käyttää joko lukujen tai numerosarjojen ilmaisemiseen. [...] Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, jotka mittaavat mm. suuruutta sekä järjestystä."

Syynä tähän sekaannukseen on tietenkin se, että enlannin sana "number" tarkoittaa sekä numeroa että lukua. Nyt kirjassa siis puhutaan "numerojärjestelmästä" kun pitäisi puhua lukujärjestelmästä. Hyvä ettei puhuta kokonaisnumeroista kokonaislukujen sijasta tai murtonumeroista murtolukujen sijasta.

Ihan täysin ilman moitteita ei teoksen alkuperäisversiokaan pääse. Tosin tässä täytyy olettaa että suomennos kuvastaa alkuperäisteoksen tyyliä.

Paikoin tekstissä on häiritsevästi käytetty varautumia ja konditionaaleja asioiden suoraviivaisen toteamisen sijasta. Esimerkiksi kohdassa "Laskenta ja tietojenkäsittely" sanotaan "Jos analyyttinen kone olisi valmistunut, se olisi käytännössä ollut ensimmäinen ohjelmoitava tietokone." Tuon käytännössä-sanan voisi kyllä tässä yhteydessä poista. Ensimmäinen tietokone, siitä oli kyse.

Tuon kaltaiset varaumat ovat hiukan kummallisia, kun ottaa huomioon ettei tämän tyyppisen teoksen teksti voi olla täydellisen täsmällistä vaan pikemminkin suuria linjoja kuvailevaa.

Tuossa yllä mainitussa kohdassa "Laskenta ja tietojenkäsittely" sanotaan lisäksi Ada Lovelacesta, että "häntä pidetään usein ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana", mistä poistaisin usein-sanan. Ensimmäinen tietokoneohjelmoija, sitä Lovelace oli. Piste.

Tämä kyseinen kohta sisältää myös harmittavan käännösvirheen (ainakin näin oletan), joka tekee suomenkielisestä versiosta harhaanjohtavan, sillä kirjassa sanotaan: "[Tietokonetta] kuvaili (ja paranteli) Babbagen seuraaja Ada Lovelace."

Luulen että englanninkielisessä versiossa on käytetty sanaa "follower", jonka voi kyllä kääntää "seuraajaksi", mutta se on huono suomennos. Babbagen (1791-1871) ja Lovelacen (1815-1852) välillä ei ollut niinkään edeltäjä-seuraaja suhdetta vaan kyseessä oli samankaltainen vuorovaikutus ja keskinäinen sparraus kuin professorilla ja lahjakkaalla tohtoriopiskelijalla nykypäivinä on.

Mitä Lovelace olisikaan ehtinyt saada aikaan jos olisi elänyt vanhemmaksi! (Ja jos sukupuoli ei olisi ollut niin kahlitseva tekijä noina päivinä opinnoissa.)

Yhteenveto: Ikävä kyllä on todettava, että teoksen suomentaja ja teoksen mahdolliset oikolukijat ansaitsevat satikutia. Se että suomenkieliseen käännökseen ei voi luottaa harmittaa, kun alkuperäinen teos mitä ilmeisimmin ansaitsee hatunnoston ja kumarruksen.

Voisiko teoksen kustantaja hoitaa homman kunnolla loppuun ja käyttää apuna jotakuta, joka ymmärtää tieteellisiä termejä suomen kielellä? Jos teoksesta tulisi korjattu painos, kiinostaisi ostaa se kotiin - kunhan on ensin tarkistanut ettei virheitä ole enää samassa määrin.

Lisäys: Kollegani A.S. antoi vinkin kirjasta. Hän löysi siitä huomattavan määrän virheitä:

[s. 73, Dissektiometelmiä-laatikko] "Kun elimestä poistetaan ohut alue, paljastuu runsaasti tietoa elimen sisältämien mikroskooppisten kudosten rakenteesta." --- Tämä tarkoittanee sitä, että tehdään ohut näyte.

[s. 100] kiinteämassainen ideaalikaasu? --- Mitä kaasua se on, jossa massa muuttuu?

[s. 145, Joseph Bramah] "... jossa oli saranalla varustettu venttiili pöntön alla. Se joka pysyi käytössä ..." --- Tässä ei ole kyse tiedeasiantuntemisesta vaan siitä että tätä ei ole luettu. Millä lie automaatilla teksti tuotettu: eihän tällaista lausetta kukaan kirjoita?

[s. 215 vasen alakulma] "liuokseen kiinnittynyt vesimolekyyli" --- Siis veteen kiinnittynyt vesi? Tässä on ehkä mennyt solvent ja solute sekaisin. Ehkä on tarkoitettu liuenneeseen aineeseen kiinnittynyttä vesimolekyyliä. Viereisessä kuvassa samassa tarkoituksessa puhutaan molekyyleistä.

[s. 232 Lantanoidit ja alkanoidit] Melkein alkaloidit, mutta aktinoideja tarkoitettaneen.

[s. 235 otsikko: molecular orbitals] Termi on jäänyt kääntämättä. Samassa kohtaa vähän myöhemmin: "...elektronien paikkoja molekyylien orbitaalien ympärillä." --- Eivät elektronit orbitaalien ulkopuolella pyöri vaan niillä orbitaaleilla.

[s. 257 oikea reuna] 1., 2., ja 3. harmonia?? --- Pitäisi olla harmoninen taajuus tai harmoninen monikerta.

[s. 313 kuvateksti] "päällyste tunnistaa lääkkeen ja kyllästää sen." --- Tunnistaa? Olisiko tämä voinut olla englanniksi "identifies" ja tarkoittaa sitä, että eriväriset pillerit on helppo tunnistaa toisistaan? Tuo kyllästäminen *väriaineella* kuulostaa myös oudolta, mutta kun ei ole alkukielistä tekstiä käsillä, niin vaikea lähteä arvailemaan.

Tässä vielä A.S:n loppukommentti kirjasta, se tiivistää olennaisen:

Edelleen olen sitä mieltä, että teos on kaikenkaikkeaan oikein hieno. Muistelen vielä omasta lapsuudestani (lasten?) tekniikan tietoteosta, jossa kerrottiin avaruussukkuloista ja kaikenlaisista keksinnöistä ja se oli erittäin mielenkiintoinen. Asiat olivat niin outoja ja hienoja, että sitä luki kuin science-fictionia (tai satukirjaa), mutta joka tapauksessa siihen tuli palattua monta kertaa.