Ninni Sandelius on koonnut Apu-lehdessä ilmestyneitä lasten sutkautuksia ja oivalluksia kirjaksi: Lasten suusta (Helsinki-kirjat, 2012; ISBN 978-952-5989-00-7). Lehdessä yli 30 vuotta ilmestynyt Lasten suusta -palsta kertoo sekä maailman muuttumisesta että pysymisestä samana. Kekkosen ajasta on siirrytty googlaamiseen.
Otetaanpa näyte vuodelta 1983:
Pikkuveli luki iltarukousta ja sanoi lopuksi:
— Kiitos, Jumala, kun et luonut lehmälle siipiä.
Äiti ihmetteli, miksi pikkuveljeni sellaista kiitteli.
— No kun eilen lintu kakki mun päähäni.
Ja sitten tuoreempi, vuodelta 2010:
Kummityttärelläni on kaksivuotias Daniel-poika ja koira nimeltä Milla. Eräänä päivänä Daniel ei löytänyt koiraa mistään ja sanoi vanhemmilleen:
— Milla hävisi, googleta se.
Niin, monet asiat ovat melko lailla ajattomia, ja toisissa taas on ajan patinaa (vuodelta 1983):
Viiden lapsen äiti sanoi tavaratalon hissin kuljettajalle, että lastenosastolle kiitos. Silloin nuorimmainen nykäisi äitiään hihasta ja sanoi:
— Eikö meitä ole jo tarpeeksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti