Näin käytät Twitteriä

Maija Haaviston kirja on pari vuotta vanha, mutta yhä käyttökelpoinen: Näin käytät Twitteriä (Finn Lectura, 2009; ISBN 978-951-792-439-9). Kansitekstin mukaan kirja kertoo Twitter-käytöstä opettajille, yrityksille, kirjastoille, järjestöille ja harrastajille.

Vuonna 2009 Twitter oli Suomessa vielä melko tuntematon sosiaalinen media, mutta nyt vuonna 2012 se on jo melkoisen tunnettu ja ahkerasti käytetty muun muassa presidentinvaalin kampanjoissa.

Verrattuna esimerkiksi Facebookiin Twitter on huomattavasti yksinkertaisempi ja avoimempi verkkoyhteisö. Sitä voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, kunhan ymmärtää yleiset pelisäännöt. Twitter-viestin maksimipituus on 140 merkkiä, missä pystyy sanomaan jo aika lailla.

Twitterin käyttäjien seuraaminen ja viestien keskinäiset linkittämiset tuovat käyttöön yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat hyvinkin dynaamisen verkkokeskustelun. Twitter myös täydentää muita medioita. Esimerkiksi monet bloginpitäjät hyödyntävät Twitteriä uusista blogimerkinnöistä kertomisessa.

Haaviston kirjassa on jonkin verran vanhentunutta tietoa, mutta yllättävän hyvin kirja on kestänyt aikaa, ehkä johtuen siitä että Twitter on ollut melko konservatiivinen uusien ominaisuuksien lisäämisessä. Twitterin ympärille on rakentunut sovellusten verkosto, joka toki on melko lailla muuttunut vuodesta 2009, mutta perusasiat ovat samoja.

Kirjassa kerrotaan erilaisista tavoista käyttää Twitteriä, esimerkiksi konferenssien livetweettauksesta, joka on Suomessakin jo varsin yleistä. Samaten kerrotaan Twitter-etiketistä esimerkiksi käyttäjien seuraamisen suhteen.

Haavisto esittää tiiviissä muodossa ne periaatteet jolla Twitterissä pärjää muiden käyttäjien kanssa: "Herätä kiinnostus." "Ole ihminen." "Jaa tietoa." "Kuuntele ja vastaa."