Veropolitiikka

Professori Heikki Niskakangas on kirjoittanut vero-oikeuden opiskelijoille suunnatun selkeän oppikirjan verotuksesta. Teos Veropolitiikka (WSOYpro, 2011) sopii oivallisesti myös niille joita asia muuten kiinnostaa.

Kirjassa käsitellään eri veroja ja niiden tuottoa, mukaan lukien historiallinen kehityskulku niin Suomessa kuin Euroopassa ja USA:ssa.

Mistä veroissa on kyse, verrattuna maksuihin: "Julkisista palveluista ei useimmiten peritä maksua. Verot voidaan luonnehtia maksuttomiksi pakkosuorituksiksi, jotka julkinen valta perii toimintojensa ylläpitämiseksi."

Tällä hetkellä (2011) Suomen bruttoveroaste on noin 43 prosenttia; tämä tarkoittaa kaikkien verotulojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste on laskenut huipustaan: "Korkeimmillaan bruttoveroaste oli 1990-luvun alun laman jälkeen, jolloin se nousi useana vuotena 46-47,5 prosentin tasolle." Ja vaikka nyt ollaan selvästi alemmalla tasolla, taantuman jälkimainingit ja väestön ikääntyminen johtanevat veroasteen nousuun.

Verotuksen tavoitteet muuttuvat. Suomi sijoittui vuosina 1950-1990 investointien osalta OECD-maiden kärkeen, ja investointeja myös tuettiin veropolitiikan keinoin. Mutta nykyään investointituet eivät enää ole merkittäviä: "Investointien tehokkuus on tärkeää, ei niiden määrä."

Ihmisen asuminen on mielenkiintoinen veroteoreettinen kysymys, ja oikeastaan omassa asunnossa asumista pitäisi verottaa, koska kyse on tulosta: "Oman asunnon verovapaus on laskennallisesti suurin verotuki Suomessa. Ilmeistä kuitenkin on, että asuntotulon verovapaus ei ole kovinkaan tietoinen, tavoiteltu ohjausväline omistusasumisen suuntaan, vaan kyseessä on tahaton ohjausvaikutus, jonka taustalla ovat poliittiset realiteetit."

Verotuksella on monenlaisia tavoitteita, joita voi myös kyseenalaistaa, esimerkkinä se että tilatut sanoma- ja aikakauslehdet on vapautettu kokonaan arvonlisäverosta: "Tältä osin kulttuuripoliittinen osumatarkkuus ei ole kovin hyvä, koska varsinkin aikakausilehdissä on paljon sisältöä, jonka kulttuuriarvo on kyseenalainen."

Mutta millainen on hyvä verojärjestelmä? "[V]erotus tukee talouspoliittisia ja muita yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, verotuksen aiheuttama rasitus jakautuu oikeudenmukaisesti verovelvollisten kesken ja se aiheuttaa mahdollisimman vähän kustannuksia ja vaivaa verohallinnolle ja verovelvollistaholle."

Verojärjestelmää ei kuitenkaan voi kehittää pelkästään tieteellisin argumentein: "[R]akenteeseen vaikuttavat vallalla olevat yhteiskunnalliset arvot. Toiset pitävät tuloverotuksen jyrkkää progressiivisuutta oikeutettuna, toiset taas eivät."