Vielä pari sanaa pilvilaskennasta

Pohdiskelin jo aiemmin pilvilaskennan näkymiä laskennallisen tieteen kehittymisessä. Tässä jatkoa, pari ajatusta siitä mitä Suomessa on asiaan liittyen tapahtumassa.

* * *

Suomessa julkistettiin vuonna 2009 kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa laskennallisen tieteen tarvitsemalla infrastruktuurilla on keskeinen rooli. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nopeuttaminen on elinehto Suomella. Meillä on tähän mahdollisuus laskennallisen tieteen ja data-intensiivisen tutkimuksen kautta.

Ajantasainen tutkimuksen auttaa myös Suomea parantamaan kansainvälistä vaikuttavuutta. Nykyaikainen tietotekniikka tuo kansainvälisyyden jokaisen tutkijan konkreettiseksi mahdollisuudeksi.

Tietotekniikan keskeisen roolin vahvistuminen entisestään tuo suuria haasteita infrastruktuurin toteuttajille. Miten vastaamme datan räjähdysmäisen kasvun mukanaan tuomaan haasteeseen? Miten teemme mahdolliseksi yhdistellä eri tutkimusalueilta peräisin olevia aineistoja uuden ymmärryksen luomiseksi?

Tietotekniikan mahdollistama uudenlainen aineistojen yhteiskäyttö edellyttää aineistojen keräämisen ja digitoinnin koordinointia sekä hyviä tietoliikenneyhteyksiä ja yhteisiä palveluja.

* * *

Pilvilaskenta tarjoaa hyödyllisen ajatusmallin, joka vie tietoteknistä kehittämistä oikeaan suuntaan. Mutta helppoa muutos ei ole.

Miten ratkaistaan käyttäjien tunnistaminen? Miten datan hallinnointi hoidetaan luotettavasti? Miten tehdään mahdolliseksi tutkijoille yhdistellä eri tutkimusalueiden malleja, simulaatio-ohjelmistoja ja data-aineistoja sekä tekemään laskennallisen tieteen vaatimaa kansainvälistä yhteistyötä verkossa?

* * *

Suomessa CSC:lle on annettu valtuudet lähteä kehittämään seuraavan sukupolven superlaskenta- ja datankäsittely-ympäristöä vuosina 2012-2014. Tavoitteena on maailman tehokkain tietotekniikkaympäristö tutkimuksen ja julkishallinnon tarpeisiin.

Tulevasta datakeskuksesta tehdään maailman ekotehokkain ja sen ympärille luodaan korkealaatuinen palveluvalikoima. Tähän kehitystyöhön liittyen Suomeen tuodaan uusimpia menetelmä- ja teknologiatrendejä, joilla pystytään nopeuttamaan tutkimustulosten tuottamista, innovaatiosykliä ja päätöksentekoa.

Uusi datakeskus tuo mukanaan paljon uusia haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Kustannustehokkuus tulee olennaisesti paranemaan samalla kun voidaan entisestään vahvistaa asiakkaille tarjottavaa räätälöityä asiantuntemusta.

Näillä näkymin Suomessa tulee olemaan vuonna 2015 suorituskyvyltään ja luotettavuudeltaan maailman kärkeen kuuluva laiteinfrastruktuuri, jossa samalla pyritään nollahiilijalanjälkeen.

Samassa ympäristössä on tarjolla massiivista superkone- ja klusterikapasiteettia, luotettavaa ja tehokasta datan tallennuskapasiteettia sekä sovelluksia jotka mahdollistavat uuden tiedon tehokkaan tuottamisen. Yhteiskäyttöisyyden ansiosta suomalaisilla tutkijoilla ja opiskelijoilla on käytössä maailmanluokan ympäristö joka tekee laajamittaisen yhteistyön ja tutkimustiedon jakamisen mahdolliseksi.

Haasteet ovat myös mittavia, kuten järjestelmien elinkaareen ja tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen. Mutta mitäpä tietotekniikka olisi ilman haasteiden ratkaisemista?