Ensin pieni kevennys. Koska en ole vielä kokonaan sopeutunut paperittomaan toimistoon (ja lueskelen mielelläni asioita paperilta silloin kun on luppoaikaa), laitoin raportin tulostumaan - kaksi arkkia sivulle ja kaksipuoleisena, eli ei ihan epäekologisesti - mutta ensimmäisen paperin jälkeen tuloksena oli virheilmoitusten litania, muun muassa "undefined command type: operatortype" ja "offending command: get".
Sinänsä on kuvaavaa, että hyvät tarkoitukset usein kaatuvat käytännön hankaluuksiin, mikä tietotekniikalla haetuissa tuottavuuden kasvutavoitteissa on harmittavan usein lopputuloksena.
Työryhmäraportin tulostusongelman lopputulema lienee ihan hyvä, sillä lueskelin raporttia tietokoneelta. Kuitenkin tässä on vielä todettava, että PDF-tiedoston sisällysluettelon linkit eivät osu kohdalleen itse dokumentissa vaan menevät yhdellä sivulla pieleen, mikä lienee jonkinlainen tuottavuusongelma sekin.
Vähän laajemmasta kontekstista katsottuna edellä kuvatut pienet tietoteknisen ongelmat ovat oireellisia. Esimerkiksi liiketoimintaprosessien uudistamiseen liittyvät laajat tietotekniikkahankkeet epäonnistuvat usein - vain noin kolmannes hankkeista onnistuu (Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksessä. J. Kettunen ja M. Simons, VTT, 2001, sivu 20).
Työryhmäraportin luvussa 1 määritellään keskeinen kehys suosituksille: "Mahdollisuudet kasvattaa tavaroiden, palveluiden ja vapaa-ajan kulutusta syntyvät tuottavuuden kasvusta. Korkeampi tuottavuus voidaan käyttää myös verotuksen keventämiseen, julkisten palvelujen lisäämiseen tai tuloerojen supistamiseen. [...] Tärkeitä tuottavuuden kasvun mahdollistajia ovat hyvä säädösympäristö ja sen toteutuminen käytännössä, markkinoiden toimivuus, joustavuus ja kilpailullisuus sekä riittävä fyysinen infrastruktuuri."
Raportti korostaa osaamisen merkitystä, alla tähän liittyvä pitkähkö lainaus:
Suomi on suhteellisen korkean osaamisen ja teknologian sekä tasa-arvoisen koulutuksen ja mahdollisuuksien maa. Näitä vahvuuksia on edelleen lujitettava ja niiden varaan on rakennettava yhteiskunnassa laajasti ja ennakkoluulottomasti. Suomessa on panostettava nykyaikaiseen osaamiseen ja uuteen teknologiaan sekä annettava ihmisten luovuuden kukoistaa.
Suomea on kehitettävä tietoyhteiskuntana, jossa panostetaan voimakkaasti ja laaja-alaisesti tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen, soveltamiseen ja hyödyntämiseen. Tämä edellyttää uudenlaisia toimintatapoja ja -ajattelua, joita ilman modernin tekniikan hyödyt jäävät vähäisiksi.
Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia on vahvistettava. Yksityisellä sektorilla korostuvat muun muassa sähköisen asioinnin ja kaupan edellytysten parantaminen. Erityisesti julkisella sektorilla toimintatapojen asiakaslähtöinen muutos yhdistettynä tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen käyttöön antavat mahdollisuuksia merkittäville tuottavuusparannuksille. Tietoyhteiskunta ja sosiaalinen media avaavat merkittäviä uusia mahdollisuuksia kansalaisten, erityisesti nuorten, nykyistä suuremmalle osallistumiselle yhteiskunnan kehittämiseen.
Luvussa 2 on pitkä lista toimenpide-ehdotuksia eri politiikan alueille jaoteltuina. Seuraavassa on näistä muutama poiminta.
Tiede- ja innovaatiopolitiikka
On vaikutettava nykyistä määrätietoisemmin yhteiseurooppalaisen koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan sisältöön sekä tutkimusaiheiden painopisteitä määrittävien EU:n puiteohjelmien valmisteluun. Korkeatasoisia kansainvälisiä yhteyksiä tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiojärjestelmässä on määrätietoisesti lisättävä sekä EU-alueella että muiden johtavien maiden kanssa. On hyödynnettävä nykyistä paremmin tietoyhteiskunnan, tiukentuvan kansainvälisen ympäristöpolitiikan sekä vihreän teknologian käyttämisen ja kehittämisen tuomia mahdollisuuksia, kun politiikkaa määritetään.
Tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaa fyysistä infrastruktuuria on vahvistettava ja sen ajanmukaisuus on turvattava. Tutkimuksen suurteholaskenta ja tietoverkko on päivitettävä. Kuten investoinneista yleensäkin, näistä on tehtävä kattavat kustannus-hyötyanalyysit.
Koulutuspolitiikka
Yliopistojen verkostoitumista ja erikoistumista EU-tasolla on edistettävä. Tämä edellyttää yliopistojen vetovoimaisuuden lisäämistä ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osuuden kasvattamiseksi sekä lisäpanostuksia opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon.
Julkisen sektorin tietojärjestelmäpolitiikka
Valtiovarainministeriölle on annettava selkeä johtajuus ja vastuu julkisen sektorin sähköisten palveluiden ja tiedonhallintaprosessien kehittämisestä. Vastuuhenkilön on sijoituttava korkealle tasolle ministeriön organisaatiossa.
Kokonaisuuden kannalta tehottomasta virasto- ja hallinnonalakohtaisesta osaoptimoinnista on luovuttava valtiolla, kunnissa ja terveydenhuollossa sekä niiden IT-ratkaisuissa. Nyt resurssit on sidottu jäykästi hallinnollisiin yksiköihin, jotka eivät ole perusteltuja hyvän asiakaspalvelun, työn tekemisen tai tulosten saavuttamisen näkökulmasta. Erillisissä hallinnollisissa yksiköissä tehdään päällekkäisiä investointeja. Kun haetaan ratkaisua jollekin tietylle alueelle, on otettava huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset.
Julkisen sektorin hankintapolitiikka sekä julkisesti kerätyn tiedon yleinen saatavuus
Avoin saatavuus edellyttää muun muassa yhteisten tietovarastojen luomista sekä saatavuutta ja jakamista tukevien sähköisten palvelujen kehittämistä. Konkreettisena esimerkkinä Tilastokeskuksen tietokantojen etäkäyttömahdollisuuksia on viipymättä laajennettava pilottihankkeen pohjalta. Tietojen yhteiskäytön lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia perusteita sekä hinnoittelua tulee yhtenäistää ja selkeyttää sekä kehittää näitä tukevia teknisiä ja oikeudellisia ratkaisuja. Huomioon otettavia asioita ovat yksilöiden tietosuojan turvaaminen sekä julkisen tietotuotannon kilpailuasetelma suhteessa alan yksityisiin toimijoihin.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti