Len Deightonin Vakooja-trilogian toinen osa on nimeltään Siima (WSOY, 1991; suom. Erkki Jukarainen; ISBN 951-0-17194-8). Luin teoksen Koukku-teoksen jälkeen, lähestulkoon samalta istumalta.
Bernard Samson joutui Koukku-romaanissa oman tiedustelupalvelunsa jahtaamaksi, ja tämän romaanin alussa hän piileskelee Berliinissä. Tiedustelupalvelu kuitenkin löytää hänet ja pyytää kuuntelemaan itäsaksalaisen vakoojan kuulustelua. Käy ilmi, että KGB on sekaantunut huumekauppaan, ja tämän solmun selvittely vie Samsonin takaisin Lontooseen.
Sarjan aiemmissa kirjoissa Samsonin vaimo Fiona loikkasi KGB:n riveihin, mutta tässä romaanissa käy ilmi, että Fiona onkin kaksoisagentti, ja hänen soluttautumisensa KGB:hen on ollut vain muutaman ihmisen tiedossa. Fionan palauttaminen takaisin länteen ilman että KGB heti tajuaa mitä on tapahtunut on vaarallinen operaatio, ja Samson sekaantuu tapahtumiin monella tavalla.
Jotenkin tätä romaania lukiessa alkoi tuntua, että Deighton on ollut romaania kirjoittaessaan jotenkin väsähtänyt, sillä samanlaista vetoa tässä kirjassa ei ole kuin Samson-romaanien aiemmissa osissa, varsinkin sarjan ensimmäisessä trilogiassa.
No, ajattelin kuitenkin jatkaa eteenpäin ja pistin trilogian viimeisen osan varaukseen. Onhan sitä selvitettävä miten tässä lopulta käy, kun Fiona alkaa purkaa KGB:n kuvioita länsimaisille tiedustelupalveluille.
Miksi taistella?
9 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti