Petri Vaittisen kirja on täsmälleen sellainen kuin sen nimi kertoo: Pieni runokirja - 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus, 2011; ISBN 978-951-20-8785-3). Tästä kirjasta löytyy niitä tuttuja runoja joihin itse kukin on kerta toisensa jälkeen törmännyt: Aleksis Kivi, Eino Leino, Edith Södergran ja niin edelleen.
Kirjassa on 284 sivua, joten runoissa riittää luettavaa pidemmäksikin aikaa. Itse selasin kirjan läpi, löytäen vanhoja suosikkeja mutta myös runoja, joita en muista aiemmin nähneeni.
Jostain syystä Uuno Kailas teki vaikutuksen, tässä katkelma aiheesta "Tyhmät ja viisaat":
On tyhmää nauraa auringolle. Isä ja äiti ja eno ja täti eivät koskaan naura sille, Sillä he ovat jo isoja ihmisiä. Ja isot ihmiset ovat viisaita. Ja viisaat eivät näe mitään. Viisaat eivät yhtään tunne aurinkoa.
Ja vielä tunnelmointia, edelleen Kailas, runosta "Kesäilta":
Puun oksilta, kas, varastaa voin kourallisen tuulta ja iltaruskon poskeltas ja perhosia suulta.
Taitaa olla vähän niin, että Kailas pitää ottaa luettavaksi, en hänen tuotantoonsa olekaan sen kummemmin tutustunut.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti