lauantai 17. marraskuuta 2012

Langennut mies

Tony Hillerman kirjoitti "navajodekkareita", jotka ovat osoittautuneet vallan mainioiksi. Sarjassa kuudes on Langennut mies (Otava, 1998; suom. Ilkka Rekiaro; ISBN 951-1-15067-7). Tämäkin kirja on lyhyt, 236 sivua, ja mietiskeleväinen, joku voisi joka puhua "slow life" -ajattelusta kirjan taustalla.

Kirjan päähenkilöt ovat tutut, Joe Leaphorn, joka on jäänyt poliisista eläkkeelle, ja Jim Chee, joka suunnittelee naimisiin menoa ja on nyt edennyt esimiestehtäviin.

Kirja kuvaa navajokulttuuria mielenkiintoisella tavalla, esimerkiksi sitä miten navajoilla ei ole kilpailuviettiä ja miten hiljaisuudelle annetaan tilaa. Minne tässä nyt kiire olisi?

Kirjan tarina on kudottu vuorikiipeilyn tai ehkä pikemminkin kalliokiipeilyn ympärille, ja samaan aikaan tutkitaan myös kummallisia karjavarkauksia joissa tuntuu olevan ammattilainen asialla.

Tykkäsin kovasti, ja pistin saman tien varaukseen sarjan seuraavan teoksen Ensimmäinen kotka, joka on tietääkseni viimeinen sarjasta suomennettu kirja. No, jos se on yhtä hyvä, täytyy jatkaa eteenpäin englanniksi.

Ei kommentteja: