torstai 1. marraskuuta 2012

234 runoa - valitut runot 1946-1994

Charles Bukowski kierteli ympäriinsä Yhdysvaltoja, mutta hän oli myös tavattoman tuottelias kirjailija, mistä on esimerkki 431-sivuinen kokoelmateos 234 runoa - valitut runot 1946-1994 (Sammakko, 2007; ISBN 978-952-483-009-6). Kokoelman runot on valinnut ja suomentanut Seppo Lahtinen.

Bukowski kuvaa mielellään elämän laitapuolta, mutta vaikka hänellä oli "renttukirjailijan" maine, oli hänellä myös pitkäaikaisia työpaikkoja, muun muassa postissa toistakymmentä vuotta, mistä hän myös kirjoitti romaanin Postitoimisto.

Runoja värittää musta huumori, ja sellainen ote elämään, jossa kirjojen lukemista ja musiikin tuntemusta toisaalta arvostetaan, mutta elämänkokemusta sitäkin enemmän.

Taiteen tekemistä ei ymmärrä kuin se joka taidetta tekee, mutta Bukowski tarjoaa kurkistuksen myös siihen mikä tekee ihmisestä runoilijan - eikä mitenkään houkuttelevalta tunnu tämä elämänkohtalo, runoilijan elämä.

Tässä näyte runon "Elämää" alusta, puheenomaista on tämä runo, ja voisi sanoa että olennaisinta tässä ja muissa Bukowskin runoissa on asenne, kiinni elämässä turhia tärkeilemättä:

meinaan vaan että nukuin vielä äsken
heräsin kärpänen kyynärpäälläni ja nimesin sen Bennyksi
sitten tapoin hänet
ja nousin ylös ja katsoin
postilaatikkoon
ja siellä oli jonkinlainen varoitus
hallitukselta
mutta koska kukaan ei ollut puskissa
pistin kädessä
revin paperin silpuksi
ja menin takaisin sänkyyn ja katselin kattoa
ja tuumin, tästä minä todella pidän,
loikoilen tässä vielä kymmenisen minuuttia

2 kommenttia:

Jere/Words Like Turds kirjoitti...

Mahtava kirja. Itse jotenkin löysin Bukowskin suht' hiljattain tämän kautta.

Juha Haataja kirjoitti...

@Jere: Minulle ensikosketus tuli Postitoimisto-romaanin myötä, pitäisikin siitä kirjoittaa myös kirja-arvio, ja tuo romaani sai kiinnostumaan muustakin Bukowskin tuotannosta. Melkoinen kaveri, ja tuottelias loppuun saakka!