David Levithan: Every Day

David Levithanin romaanissa on mainio asetelma henkilöstä nimeltä "A", joka herää joka aamu uudessa ruumiissa: Every Day (Knopf, 2012; ISBN 978-0-307-93188-7). Joka päivä puolenyön maissa A siirtyy ihmisestä toiseen, hän aloittaa tyhjältä pöydältä kerta kerran jälkeen.

Kun A:lla on menossa suunnilleen 6000. päivä elämässään, hän rakastuu, ja tästä syntyy kysymys siitä, voiko yhden päivän mittaisesta kohtaamisesta syntyä jotain pysyvämpää. Mitä jos kaiken joutuu aloittamaan päivä päivän jälkeen alusta?

Leviathan pystyy luomaan tarinansa lähtökohdista kiinnostavan ajatusleikin ihmisenä olemisesta: jos ulkokuori muuttuu jatkuvasti, mikä määrittää ihmisen? Mies, nainen, laiha, lihava, nörtti, urheilutähti, kasvissyöjä, narkomaani, ... Kuka oikeastaan on kyseessä?

I know how to play most sports, but I've also learned my limits. I found this out the hard way when I was eleven. I woke up in the body of some kid who was in the middle of a ski trip. I thought that, hey, skiing had always looked fun. So I figured I'd try. Learn it as I went. How hard could it be?

The kid had already graduated from the bunny slopes, and I didn't even know there was such a thing as a bunny slope. I thought skiing was like sledding - one hill fits all.

I broke the kid's leg in three places.

Ihan täysin tarina ei pysy kasassa, mutta melko taitavasti Levithan on juonen sommitellut niin että kovin isoja aukkoja siihen ei synny. A hyppää lähistöllä olevista ihmisistä toisiin aina suunnilleen oman ikäluokkansa sisällä, mikä tuo tarinaan jonkinlaista teemaa, nuorten ihmisten erilaisten elämäntilanteiden kaleidoskooppia.