Suoraa puhetta julkisen sektorin tietotekniikasta

Kauppalehti myllytti julkisen sektorin tietotekniikan kehittämistä 18.10.2010 otsikolla "VTV tyrmää uuden IT-palvelukeskuksen". Jarno Salovuoren kirjoittamassa artikkelissa viitataan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) Timo Voutilaiseen, joka hämmästelee julkisen hallinnon it-palvelukeskuksen (JIP) perustamista.

Voutilainen pitää palvelukeskusta täysin turhana: "Meillä on valtion it-palvelukeskus, jonka toimintaa voidaan laajentaa. Olemassa oleva laki mahdollistaa VIPin palveluiden tarjoamisen kunnille."

Voutilaisen mukaan on mahdotonta, että uusi keskus pyörisi alusta lähtien tulorahoituksella, koska myytäviä tuotteita tai asiakasverkostoa ei ole, ja samoilla apajilla kalastelevat VIP ja KPK ICT. Lisäksi ministeriöillä, virastoilla ja kunnilla on kymmeniä omia palvelukeskuksia. Voutilanen toteaa: "Jos JIP toimii tulorahoituksella, se ei pysty toimimaan strategisena ohjaajana."

Tässä Voutilanen viittaa Valtion tietokonekeskuksen ajan pakko-ostoihin ja pakkotuottamiseen, joka oli huono malli mutta johon ollaan jälleen menossa. Heikkoudet näkyvät: "Ensin Hasel kilpailuttaa it-toimittajat, sitten VIP tekee minikilpailutuksia. Kaksi toimijaa vetää provikat välistä, sen sijaan että asiakkaat eli virastot ostaisivat palvelut suoraan."

Myöskään päällekkäisyyksistä ei ole päästy eroon, esimerkkinä kansalaisen asiointitila, joka lanseerataan joulukuussa. Ratkaisu ei juuri eroa tavallisesta sähköpostiohjelmasta ja sitä voi verrata Itellan Netposti-palveluun. Valtio rahoittaa saman palvelun kahteen kertaan.

Voutilainen jatkaa: "Vastaava on tapahtunut rekrytointipalveluissa. Valtiolle.fi-palvelussa on oma rekrytointialustansa, työhallinnon mol.fi:ssä omansa ja viimeisimpänä on valtion rahoilla maksettu kuntarekry.fi."

Vaikka päällekkäisyyksiä halutaan välttää, käytäntö osoittaa toista.

Voutilaisen mukaan päällekäisyyksien purkamisessa pitäisi lähteä rakenteista ja prosesseista. Esimerkiksi rekisteriviranomaisten yhdistämistä olisi syytä pohtia. Nyt rahaa palaa ylisuureen byrokratiaan.

Voutilainen pitää uudistuksia oikean suuntaisina, mutta toteutus ontuu: "Toimeenpanon malli puuttuu kokonaan, silmänlumeilla annetaan vaikutelma, että jotain tapahtuu." Esimerkki tästä on tietohallintolaki: "Ratkaisu ei ole itse laki vaan sen toimeenpano. Lakiteksti edellyttää valtiovarainministeriöltä todella paljon työtä, eikä siihen ole resursseja."

Voutilaisen mukaan tarvitaan tietohallintovirasto, jolla olisi it-ammattijohto: "Se huolehtisi alempitasoisesta sääntelystä samalla tavalla kuin viestintävirasto tekee. Toimiva malli on olemassa."

Jutussa pohditaan myös kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämistä. Haastateltavana on Teppo Sulonen Sitrasta: "Kokonaiskustannuksia pystytään kyllä alentamaan tietohallinnon ja -järjestelmien avulla, mutta se ei riitä alkuunkaan. Pitää muuttaa prosessia ja toimintamallia, se on päätavoitteemme."

Arkkitehtuuriajattelun osaajia on harvassa, joten työtä tulee riittämään lähivuosina. VTV on arvioinut että kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä konsultointi maksaa julkishallinnolle vähintään 50 miljoonaa euroa.