Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000

Markku Kuisman pikkuinen kirja Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000 (Siltala, 2009) ei ole mitenkään pikkuinen aiheensa puolesta: tuhannen vuoden katsaus Suomen historiaa. Teos on sitäpaitsi harvinaisen hyvin kirjoitettu ja lukemaan houkutteleva, täynnä mielenkiintoisia havaintoja ja huomioita matkan varrelta. Kirja toimii hyvin historian kertauskurssina ja tämän lisäksi paljastaa paljon sellaista jota koulussa ei koskaan tuotu esille. Eli siis erinomaisen suositeltava teos!

Kun näinä päivinä ihmetellään kirkosta eroamisia ja tämän vaikutusta kirkon talouteen niin on hyvä tietää, että tämä on pientä siihen verrattuna mitä aikoinaan tapahtui. Olihan Turun piispa 1500-luvulle asti Suomen varakkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia henkilöitä.

Mutta tämä muuttui 1527 Västeråsin valtiopäivillä käynnistetyn uskonpuhdistuksen myötä: "Piispojen linnat hävitettiin ja varusväki hajotettiin, ja piispat menettivät itseoikeutetun paikkansa kuninkaan valtaneuvostossa. Kirkon maaomaisuus, joka käsitti viidenneksen valtakunnan maatiloista, takavarikoitiin valtiolle, ja kirkon keräämät kymmenykset muutettiin kruununveroiksi."

Seuraavaksi hyppäänkin 1800-luvulle, jolloin kehitys alkoi kehittymistään kehittyä, myös Suomessa. Tiedonvälityksen rytmi kiihtyi, kun höyrylaivat ja junat nopeuttivat postin kulkua. Mutta lennättimen tulo oli jo suoranainen vallankumous: "Suomeen vedettiin ensimmäinen lennätinlinja jo 1855, vain muutamaa vuotta myöhemmin kuin edistyneempiin Euroopan maihin. [...] Esimerkiksi Pietarin pörssinoteeraukset saatiin Helsinkiin sähkeitse jo 1856."

Lennätinjärjestelmä yhdisti maaseudun tehtaat ja kaupungit, ja ylsi Pohjois-Suomeen 1890-luvulla: "Uudeksi puutavarakeskukseksi kohonnut Rovaniemi kytkettiin tuolloin moderniin tietoliikenneverkkoon."

Ja sitten tuli puhelin: "Se rantautui Suomeen sähkövalon tavoin kansainvälisesti ottaen aivan ensi aallossa, jo 1880-luvulla. Koko kansan välineeksi puhelin tuli silti hitaasti, monen vuosikymmenen kuluessa."

(Tässä vaiheessa kirja on puolivälissä, mutta muutosten tahti kiihtyy ja sivuja kuluu enemmän...)

Suosiollisten maailmantalouden kehityskulkujen ansiosta Suomesta tuli 1800-luvun lopussa aikana sahatavaran mahtimaa: "Metsäteollisuustuotteiden suhteelliset hinnat kansainvälisessä kaupassa kohosivat ja monien Suomelle tärkeiden tuotteiden, esimerkiksi viljan, suhteelliset hinnat laskivat. [...] Maa, jonka osuus oli vain puolisen prosenttia Euroopan väestöstä ja vientikaupasta, hallitsi 1900-luvun alkaessa peräti viidesosaa Euroopan ja kymmenesosaa koko maailman sahatavaraviennistä."

Mutta kuten tiedämme, mullistukset pyyhkäisivät maailman yli, ja kuin ihmeen kaupalla Suomi havaitsi olevansa itsenäinen vuoden 1917 lopussa. Haasteet olivat kovia, ei vähiten se että maassa oli kovin vähän pääomaa jolla rakentaa teollisuutta. Tähän tyhjiöön synnytettiin valtiollista teollisuutta, ja esimerkiksi pörssiyhtiö W. Gutzeitin osake-enemmistö ostettiin valtiolle: "[V]altiovalta halusi jouduttaa vaurautta lupaavaa teollista kehitystä toimialoilla ja alueilla, joilla markkinavoimat eivät tähän pystyneet tai kannattavuussyistä halunneet."

Seuraavaksi hyppään 1960-luvulle, Suomen historian ehkä rajuimpaan rakennemuutokseen, kun suurten ikäluokkien väestö- ja elinkeinopommi räjähti käsiin: "Modernisoituva alkutuotanto tuli toimeen vähemmällä työvoimalla, ja kymmenet tuhannet pientilat osoittautuivat elinkelvottomiksi, kun sivuansioita tarjonnut metsätalous koneellistui. Samaan aikaan uuden tehostuneen koulutusjärjestelmän avaama sosiaalinen nousu tarjosi nuorisolle parempaa elintasoa ja maalaisyhteisöä vapaampaa, nykyaikaista elämäntyyliä kaupungeissa."

Ja sitten vielä yksi hyppy, 1980-luvulle: "Liberalismi otti maailmalla ja Suomessa monta askelta eteenpäin, kun pitkään jatkunut luottamus valtiollisen ohjauksen siunauksellisuuteen vaihtui 1980-luvulla uskoksi siihen, että vapaat markkinavoimat tuottavat tehokkainta talouskasvua. [...] Talousjärjestelmien välisen sodan voittajaksi nousi amerikkalaismallinen markkinatalous. Tämä näkyi puolestaan vapaan kilpailukapitalismin kannatuksen kasvuna poliittisella ja ideologisella asenteella - jopa siinä määrin, että markkinalogiikka tunkeutui talouselämästä vähitellen julkisen hallinnon, koulutuksen, urheilun, viihteen ja jopa ihmissuhteiden ja moraalin kaikenläpäiseväksi perusviritykseksi."

Kirja ei lopu vielä tuohon, mutta kirja-arvion voi tähän päättää: hyvä kirja!