Jazz - Koko tarina

Tässä on melkoinen paketti perustietoa jazzista, alkuperäisenä toimittajana Julia Rolf ja Suomen osuuden kirjoittajana Jyrki Kangas. Teos Jazz - Koko tarina (Readme.fi, 2011; suom. Seija Kukkonen) tarjoaa oivalluksia varsinkin jazz-musiikkia enemmälti harrastamattomalle - kuten minulle.

Teos jakaantuu kolmeen osaan: Jazzin tarina, Jazztyylit ja Jazzin vaikutus. Esitystapa on tiivis: kirja koostuu pisimmillään yhden tai kahden sivun teksteistä, usein vain muutaman rivin luonnehdintana jostakusta artistista.

Ehkäpä tämä sopii nykyajan lukijalle joka ei halua keskittyä pitkiin teksteihin, mutta se haitta siitä on että kokonaiskuvan hahmottaminen ei ihan helppoa ole. Onneksi teoksessa on kuitenkin Johdanto-kappale, joka auttaa lukemisessa oivalla tavalla alkuun.

Jazzin voi sanoa syntyneen - kovin paljon vääryyttä ei tässä historialle tarvitse tehdä - 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa New Orleansissa, jossa syntyi ensin ragtime ja siitä kehittyi varsinainen jazz.

Mutta mitä jazz on? Tässä lyhyt luonnehdinta: "[S]itä on ylistetty yhdeksi jaloimmista inhimillisen ilmaisun muodoista, koska sillä on syvä ja suora yhteys sieluun. Jazzissa yksilö ottaa oman tilansa käyttäen luovuuttaan mutta käyden kuitenkin muun ryhmän kanssa neuvonpitoa suuntaviivoista; jazz on improvisaatiotaidetta, joka puhkeaa kukkaan ilmaisunvapaudesta mutta edellyttää myös epäitsekästä yhteistyökykyä."

Näinä päivinä jotkut puhuvat monikulttuurisuudesta ikään kuin se olisi kirosana. Mutta jazz on mainio esimerkki niistä hienoista - ja meistä jokaikiseen vaikuttaneista asioista - mitä monikulttuurisuus pystyy saamaan aikaan. - Millaista olisi tämän päivän musiikki, jos jazz olisi jäänyt keksimättä? Tylsää, luulisin.

Palataan tarinaan: "Kaikki alkoi New Orleansista. Moninaisten kansallisuuksien rinnakkaiselossa muodostunut kulttuurien sulatusuuni teki New Orleansista yhden rikkaimmista ja kansainvälisimmistä kaupungeista 1800-luvun alun Amerikassa. Integroituneessa yhteisössä Länsi-Intian sävelet alkoivat sekoittua afrikkalaisiin polyrytmeihin, joita toivat mukanaan orjat ja eurooppalaista klassista musiikkia soittaneet kreolit [...] Keitokseen sekoittui minstrel-sävelmiä ja plantaasilauluja, työlauluja ja spirituaaleja sekä kaikkialle kaikaavat puhallinorkesterit, jotka kiersivät kaupunkia ja soittivat huviretkillä, häissä ja hautajaisissa [...] Tästä uskomattomasta äänten sekamelskasta syntyi lopulta ragtime 1890-luvun alussa."

Integraatioon tuli mutkia matkaan, kun Yhdysvaltain korkein oikeus teki vuonna 1896 päätöksen "erilliset mutta yhtäläiset oikeudet", eli siis virallisti rotuerottelun.

Mutta musiikki kantoi rajojen yli, ja voi hyvin väittää että musiikki oli yksi niistä tekijöistä jotka lopulta kaatoivat rotuerottelun: musiikki ei välittänyt ihonväristä vaan toimi yleismaailmallisena kielenä, koko jazzin historian ajan.

Näin sanotaan kirjassa: '[R]otusyrjintä myrkytti kaikkea USA:n kulttuurielämää, mutta afroamerikkalaisen musiikin voima ja suosio löivät kiilaa yhteiskunnalliseen jaotteluun ja löysivät tiensä vapaisiin sydämiin ja mieliin. Mustien ja valkoisten musiikillinen yhteispeli jatkui koko 1900-luvun ajan, kunnes erään swing-biisin sanoin "rytmi pelasti maailman".'

Parhaimmillaan tämä kirja on esitellessään jazz-tyylejä ja jazz-taiteilijoita, ja jos käytössä on esimerkiksi Spotify (tai miksei lähikirjasto, tosin hitaampana vaihtoehtona) on nautinto tarkistaa, miltä eri aikakausien erilaiset tyylit ja huippuartistit kuulostivat - ja kuulostavat, sillä jazz elää, ja kehittyy edelleen.

Tätä kirjaa voi sanoa todelliseksi aarreaitaksi. Jazz-harrastajille se ehkä ei ole kovin kummoinen teos, mutta epäilemättä kirjassa on yhtä ja toista detaljitietoa jolla harrastajakin voisi haluta briljeerata. Maallikolle tämä on erinomainen johdatus jazz-kulttuurin pariin.