Osaava ja luova Suomi (Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus)

Vihdoinkin se ilmestyi, Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus joka on saanut otsikokseen Osaava ja luova Suomi (OKM:n julkaisuja 2010:15). Tämä katsaus on syytä lukea tarkkaan ja ajatuksella läpi.

Heti alkuun poimin esiin muutamia keskeisiksi nostetuista tavoitteista (joita on kaikkiaan 11):

• panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
  
• kehitetään rahoitusta ja terävöitetään ohjausta
  
• panostetaan kansainvälistymiseen
  
• hallinnonalojen välistä työnjakoa selkeytetään.

Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyen katsauksessa todetaan seuraavasti:

Tieteen tekeminen muuttuu digitalisoitumisen myötä olennaisesti ja esiin nousee uusia tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen toimintaympäristöjä. Voidaan puhua ”e-tieteestä”. Sähköisessä muodossa olevan tutkimusaineiston saatavuuteen, säilytykseen ja hyödyntämiseen liittyvät kysymykset tulevat tärkeiksi.

Johtamiseen kohdistuu suuria paineita:

OECD:n maa-arvioinnin mukaan julkista hallintoa tulee Suomessa edelleen kehittää. Strategista kokonaisnäkemystä tulee vahvistaa, mikä edellyttää poikkihallinnollisuutta ja parempaa kokonaisuutta koskevaa ennakointia sekä suunnittelua ja johtamista. Sektorikohtainen ohjausmenettely ei riittävällä tavalla ota huomioon laaja-alaisia ja horisontaaleja tavoitteita. Esimerkiksi elämänkaareen liittyvät näkökulmat tulevat otetuiksi kattavammin huomioon hallinnonalarajat ylittäen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee vahvistaa systemaattisen tiedolla johtamisen avulla. Koko hallinnon kattavien periaatteiden ja ratkaisujen koordinaatiota ja ohjausta tulee vahvistaa. Tulee luoda uuden sukupolven ohjausmalli ja vahvistaa valtiokonsernin johtamista.

Tähän liittyy kokonaisvaltainen kehittämisen lähtökohta:

Kansallista tutkimusjärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että tutkimuksen resurssit tulevat nykyistä tarkoituksenmukaisemmin hyödynnettyä. Tavoitteena on muodostaa tutkimusympäristöjä, jotka omaavat riittävän kriittisen massan ja hyvät toimintaedellytykset kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkealaatuisen ja yhteiskunnan tietotarpeisiin vastaavan tiedon tuottamiselle.

Lisätään yliopistojen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, toisten yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa tavoitteena tutkimusjärjestelmä, jossa resursseja käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja tutkimustuloksia osataan hyödyntää nopeasti koko innovaatiojärjestelmässä.

Vahvistetaan edellytyksiä e-tieteen kehittämiselle. Tämä edellyttää uudenlaista tieteellistä ajattelua, mutta myös lisäresursseja uuden sähköisen infrastruktuurin luomiseksi. Poistetaan sähköisen tiedon saatavuuden ja hyödynnettävyyden esteitä.

Merkittävä yksittäinen hanke on kansallinen digitaalinen kirjasto:

Vakiinnutetaan kansallinen digitaalinen kirjasto ja liitetään se Euroopan digitaaliseen kirjastoon Europeanaan. Digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen säilyminen turvataan pitkäaikaissäilytysjärjestelmällä. Kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen digitointia vauhditetaan. Edistetään arkistolaitoksen keskusarkistohankkeen toteuttamista osana valtionhallinnon asiakirjojen lakisääteistä pysyvää säilyttämistä.

Kansainvälistyminen tulee oivaltaa uudella tavalla ja vakavuudella:

Globaaleihin suuriin tutkimushaasteisiin (kuten ilmastonmuutokseen, ikääntymiseen, energian, veden ja ruuan riittävyyteen liittyvä tutkimus) ei pystytä vastaamaan yksin kansallisin voimin. Eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvät aloitteet yhteisestä ohjelmasuunnittelusta (Joint Programming), tutkimusinfrastruktuureista sekä tutkijanuraan ja tutkijanliikkuvuuteen ja kansainvälisiin yhteisiin toimiin liittyvistä kysymyksistä pyrkivät kokoamaan yhteen kaikkia eurooppalaisia toimijoita ratkaisemaan yhteisiä tai rajat ylittäviä ongelmia. Suomessa on nyt tehtävä kauaskantoisia päätöksiä yhteisiin aloitteisiin osallistumisesta. On päätettävä, millä panoksella osallistutaan, millaisia sitoumuksia voidaan tehdä ja millaisin periaattein. Suomen tulee olla aktiivinen toimija, vastuussa joidenkin, kansallisesti merkittävien, yhteiseurooppalaisten aloitteiden ja tutkimusinfrastruktuurien koordinaatiosta.

Tähän liittyen linjataan seuraavasti:

Suomen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin turvataan aktiivisin toimin ja riittävällä rahoituksella.

Julkisessa hallinnossa pyritään selkeyteen ja tehokkuuteen:

Opetus- ja kulttuuriministeriön omalla hallinnonalalla tulee myös arvioida sitä, kuinka palveluita tulevaisuudessa järjestetään ja hallinnonalan konsernirakennetta ja ohjausta kehitetään. Päämääränä on tarjota entistä parempaa palvelua asiakkaille, myös niukkenevien resurssien olosuhteissa. Toiminnalta edellytetään jatkossa entistä suurempaa tehokkuutta, yhteistyötä sekä vahvaa ohjausta.

Loppukaneetti: OKM:n tulevaisuuskatsaus on melkoisen räväkkä, ja tavoitetaso on korkealla. Ymmärtävätkö kaikki toimijat mitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää? - Ja pystyvätkö yhdessä sopimaan siitä että lähdetään rakentamaan Suomelle tulevaisuutta, ei varjelemaan yksittäisten toimijoiden yhä yksinäisempiä etuja? Globaalissa maailmassa täytyy toimia yhdessä, muuhun ei ole varaa eikä aikaa.